Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät
  • Tämä juttu on arkistoitua sisältöä, joka tarjotaan luettavaksi sellaisenaan. Tämän vuoksi siinä voi olla saavutettavuusongelmia.

Vastausrasitteen vähentäminen oli tärkeä syy uudistaa teollisuus­tuotannon volyymi-indeksiä

6.4.2018

Tilastokeskus julkaisi 9.3.2018 uudistetun teollisuustuotannon volyymi-indeksin. Uudistuksen myötä toimi­aloittaisia kapasiteetin käyttöaste­tietoja ja toimialan E, eli vesi­huolto, viemäri- ja jätevesi­huolto, tietoja ei enää tuoteta. Koko teollisuus koostuu tästä eteenpäin toimi­alojen BCDE sijaan toimi­aloista BCD.

Käyttäjiltä on tullut jonkin verran kyselyitä siitä, miksi Tilasto­keskus lopetti kapasiteetin käyttö­asteen tuottamisen.

Tilastokeskus on tiedottanut keskeisille käyttäjille asiasta ensimmäisen kerran noin vuosi sitten. Viime vuoden lopulta tiedotusta on lisätty. Mutta viestintä on vaikea laji ja monet käyttäjät heräsivät muutokseen vasta, kun kapasiteetin käyttö­astetta ei enää julkaistu.

Tilastokeskus on kerännyt toimi­paikoilta tietoja kapasiteetin käyttö­asteesta teollisuus­tuotannon volyymi-indeksin kuukausi­tiedustelun yhteydessä. Tietoja alettiin kerätä runsaat 20 vuotta sitten.

Kapasiteetin käyttöaste­tiedustelu ei perustu lakiin tai Euroopan Unionin lyhyen aika­välin asetuksiin. Käyttöaste­tiedustelussa peittävyys ei ole ollut yhtä hyvä kuin normaalissa teollisuus­tuotannon volyymi-indeksi­tiedustelussa.

Lisäksi on enenevässä määrin saatu tiedon­antajilta palautetta käyttö­asteen vastaus­rasitteesta ja tietojen toimituksen haasteista.

Käyttäjien kannalta käyttöaste­tieto on ollut kuitenkin tärkeänä tausta­tietona suhdanne­kehityksen tarkastelussa. Vastaavaa tietoa ei saada mistään muualta.

Uudistuksen yhteydessä on lisätty kansain­välisten suositusten mukaisesti arvo­tietojen käyttöä teollisuus­tuotannon volyymi-indeksi­tiedustelussa. Osa arvo­tiedoista saadaan volyymi-indeksin omasta tiedon­keruusta, osa myynti­tiedustelusta tai pienten yritysten osalta verottajan aineistosta.

Eri aineistolähteiden käytöllä pyritään vähentämään yritysten tiedonanto­taakkaa. Näissä ns. toisen käden tiedoissa ei kapasiteetin käyttö­astetta voi tiedustella, joten kapasiteetin käyttöaste­tietojen peittävyys ja sitä kautta luotettavuus olisi edelleen vähentynyt.

Arvotietojen käytössä volyymi-indeksin laskennassa etuna ovat mm. nykyistä paremman toimiala­kattavuuden saanti. Lisäksi vertailtavuus tuotannon suhdanne­kuvaajaan paranee.

Kehittämisessä on siis priorisoitu itse volyymi-indeksin laadun parantamista kapasiteetin käyttö­asteen tiedon­keruun kustannuksella.

Toinen muutos oli, että toimi­alan E tuottaminen lopetettiin. Toimi­alan E eli vesi­huollon peittävyys on teollisuus­tuotannon volyymi-indeksissä ollut huono. Myöskään EU:n tilasto­virasto Eurostat ei julkaise ko. toimi­alan tietoja, koska sen ei katsota kuvaavan suhdanteita eikä muuttuvan suhdanne­kehityksen myötä.

Toimialan E jalostus­arvo-osuus koko teollisuudesta on runsaat 4 prosenttia. Toimi­alan ja sen alatoimi­alojen tieto on saatavilla liikevaihto­tietojen yhteydessä, joten tietoja tarvitsevat saavat sen muuta kautta.

Tärkein alatoimialoista on 38 eli jätteen keruu, käsittely ja loppu­sijoitus, jonka jalostus­arvo-osuus on 2,1 prosenttia.

Toimialan 36, jossa kysyttiin kaupunkien vesi­laitoksilta tuotettua vesijohto­vettä, ei ole pidetty suhdanne­kuvan kannalta tärkeänä. Toimi­alan, joka kattaa veden oton, puhdistuksen ja jakelun peittävyys on 1,6 prosenttia koko teollisuudesta.  

Lisäksi alaan sisältyvät alatoimi­alat 37, viemäri- ja jätevesi­huolto jonka peittävyys on 0,5 prosenttia, ja 39, maaperän ja vesistöjen kunnostus ja muut ympäristön­huoltopalvelut, jonka osuus on 0,1 prosenttia.

Toimialan E tuottaminen jatkossa olisi edellyttänyt, että puuttuvat toimi­alat 37 ja 39 olisi otettu mukaan. Tämä olisi tarkoittanut vastaus­rasitteen lisäämistä entisestään.

Teollisuustuotannon volyymi-indeksin uudistus­työ jatkuu, toinen vaihe julkaistaan vuoden 2019 tammikuun tiedoista alkaen. Siinä siirrytään käyttämään samoja deflaattoreita kuin kansan­talouden tilin­pidossa.

Uudistusten myötä teollisuus­tuotannon volyymi-indeksi täyttää paremmin kansain­väliset suositukset.

 

Lue menetelmäuudistuksesta aiempi blogikirjoitus.

 

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
12.11.2019
Reetta Moilanen

Viime viikkoina on ihmetelty Suomen talouden mysteeriä. Teollisuustuotanto on vielä kesällä ollut hyvässä kasvussa, vaikka tavaroiden ulkomaankaupan kasvu on selkeästi hidastunut, ja tärkeimmissä vientimaissa talous junnaa paikoillaan. Globalisoituneessa maailmassa tilastoja ei voi enää tehdä tai lukea kuten ennen. Teollisuustuotanto jakautuu tänä päivänä sekä tavaroiden että palveluiden ulkomaankauppaan.

Artikkeli
3.1.2019
Satu Elho, Paula Paavilainen

Yritysten alati muuttuva ja globaali toimintaympäristö aiheuttaa päänvaivaa niin tilastojen käyttäjille kuin niiden tekijöillekin. Miten pysyä ajan tasalla ja kuvata talouden toimintaa riittävän nopeasti ja kattavasti?

tk-icons