Meillä on jo mittaristo ekologian ja ekonomian yhteensovittamiseksi: kansantalouden tilinpidon ympäristölaajennus. Luontoarvojen integrointi samaan kehikkoon taloudellisen toiminnan kanssa antaa pikakaistan kestävämpään päätöksentekoon.
- Tämä juttu on arkistoitua sisältöä, joka tarjotaan luettavaksi sellaisenaan. Tämän vuoksi siinä voi olla saavutettavuusongelmia.
Voiko vihreää kasvua vauhdittaa?
Eurostatin uusimmassa kestävän kehityksen indikaattorijulkaisussa Suomi on yhä EU:n ykkönen t&k-rahoituksessa ja kakkonen eko-innovaatioindeksissä. Suomi on myös niiden kolmen maan joukossa, joissa 100 prosentilla yrityksistä on laajakaistaliittymä. Miksi emme nouse ripeämmin ”bio- ja kiertotalouden sekä cleantechin edelläkävijäksi”, kuten Sipilän hallitus toivoo?
Olemme monissa tärkeissä ympäristöindikaattoreissa edelleen EU:n keskiarvon huonommalla puolella, jätteitä syntyy paljon, luonnonvaroja käytetään ylettömästi, luonnonvara- ja energiatuottavuus ovat EU:n häntäpäätä ja yhdyskuntajätteiden kierrätysaste on EU:n keskiarvon alapuolella.
Tilastokeskuksen uusitun ympäristöliiketoiminnasta kertovan tilaston mukaan ympäristöliiketoimintaa syntyy ennen kaikkea perinteisillä toimialoilla: rakentamisessa, metalliteollisuudessa ja energiahuollossa. Suurta korkean teknologian tukemaa ”vihreän kasvun” voittokulkua ei vielä näy.
Rakentamisessa vihreä kasvu liittyy energiansäästöön ja sen hallintaan, energian tuottamiseen uusiutuvista luonnonvaroista ja jätevesi- ja vesihuoltoon. Metalliteollisuudessa ympäristöliiketoiminta liittyy pääasiassa niin kutsuttuun kiertotalouteen eli kierrätysmetallien käyttöön raaka-aineena. Energiahuollon vihreä kasvu on energiantuotantoa uusiutuvista luonnonvaroista ja energian säästöä.
Hallitusohjelmaan on kirjattu kymmenen vuoden strategiseksi tavoitteeksi parantaa bio- ja kiertotalouden sekä cleantechin avulla vaihtotasetta, lisätä omavaraisuutta, luoda uusia työpaikkoja sekä saavuttaa ilmastotavoitteet ja Itämeren hyvä ekologinen tila. Ympäristöliiketoimintaa tarvitaan näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Samalla syntyy kasvua, työllisyyttä ja vientiä.
Vuonna 2015 vietiin noin miljardin euron edestä kemian teollisuuden tuotteita, jotka liittyvät energian tuotantoon uusiutuvista energialähteistä eli kysymys oli pääasiassa biopolttoaineista (ks. taulukko). Myös noin miljardin euron edestä vietiin paperi- ja kartonkituotteita, jotka liittyvät energian säästöön. Sähkölaitteiden ja muiden koneiden ja laitteiden vientiä, jotka liittyvät energian säästöön, oli myös runsaan miljardin euron edestä.
Ympäristöliiketoiminnan vienti 2015, miljoonaa euroa
Lähde: Tilastokeskus, ympäristöliiketoiminta. Määritelmät ovat EU:n ympäristötilinpitoasetuksesta.
Mainitut erät ovat niitä korkean teknologian tuotteita, joiden viennin toivotaan erityisesti kasvavan.
Maatalouden luomutuotanto ja kaivannaistoiminnan ympäristöliiketoiminta on vielä hyvin pientä Suomessa. Luomutuotannon luulisi kasvavan, koska tuotteilla on kysyntää. Ympäristöliiketoimintaa on jonkin verran palveluissa, esimerkiksi suunnittelussa ja tutkimuksessa. Tämä toiminta voi vielä lisääntyä.
Biopolttoaineiden tuotanto kasvaa lähivuosina edelleen. Uusiutuvan energian osuus on meillä EU:n kolmanneksi korkein Ruotsin ja Latvian jälkeen.
Uusiutuvan energian lisäämiseen on tarvittu paljon yhteiskunnan tukea. Onko sen tuotantoa mahdollista vielä kasvattaa, kun rakenteilla ja suunnitteilla olevat ydinvoimalat valmistuvat?
Lue samasta aiheesta:
Jos haluamme saavuttaa luonnonvarojen kulutuksessa ekologisesti kestävän tason, edellytyksenä on talouskasvun ja materiaalien kulutuksen irtikytkentä. Millaiset tekijät vaikuttavat luonnonvarojen kulutukseen?
Uudistetun materiaalitilinpidon mukaan materiaalien otto Suomen luonnosta on vähentynyt vuodesta 2019 alkaen. Suhteellisesti paljon on vähentynyt varsinkin turpeen otto. Laajana ja harvaan asuttu maana Suomi on rakennusmateriaalien, kuten hiekan ja soran, suurkuluttaja.
Maailman pitäisi YK:n tavoitteen mukaan saavuttaa vuonna 2015 sovitut kestävän kehityksen 17 päätavoitetta ja 169 alatavoitetta vuoteen 2030 mennessä. OECD:n arvion mukaan sen jäsenmaat ovat vielä kaukana tavoitteiden saavuttamisesta. Ilman paljon nykyisiä voimakkaampia toimia jäävät kestävän kehityksen tavoitteet teollisuusmaissa saavuttamatta.
Euroopan Unioni on edistynyt lähes kaikissa vuonna 2015 sovituissa YK:n kestävän kehityksen tavoitteissa. Parhaiten on onnistuttu rauhanomaisten yhteiskuntien rakentamisessa ja henkilökohtaisen turvallisuuden edistämisessä. EU:n uusimman seurantaraportin tiedot kuvaavat tilannetta pääosin ennen koronapandemiaa ja Venäjän hyökkäystä Ukrainaan.
Suomen yhdyskuntajätteen määrä – 596 kiloa asukasta kohti vuonna 2020 – ei juuri imartele: EU-keskiarvo per asukas oli vain 505 kiloa. Jätteiden vähentämisen ja kierrätyksen edistämisen edellyttämät muutokset vaativat tuekseen avointa faktapohjaista keskustelua ja viime kädessä arjen tekoja meiltä kaikilta.
Suomessa syntyy ruokahävikkiä noin 360 miljoonaa kiloa vuosittain, kertoo Luonnonvarakeskuksen tuore raportti. Asukasta kohden laskettuna keittiö- ja ruokalajätteen määrä on Tilastokeskuksen tietojen mukaan kasvanut 12 kilogrammalla vuosien 2015–2019 aikana.
Kannustamme kuntia ja kuntapäättäjiä seuraamaan omaa materiaalien- ja energiankulutustaan, jätteiden syntyä, suojeltujen luontokohteiden määrää sekä kuntalaisten hyvinvointia. Kiertotalouteen panostava kunta houkuttelee alueelleen myös kiertotalouteen liittyvää liiketoimintaa ja investointeja.