Erilaiset ulkomaankauppaluvut hämmentävät. Jos erojen suuruus Tilastokeskuksen ja Tullin luvuissa vakiintuu pidemmäksi ajaksi, kyse voi olla muutoksesta globaalin tuotannon rakenteessa.
- Tämä juttu on arkistoitua sisältöä, joka tarjotaan luettavaksi sellaisenaan. Tämän vuoksi siinä voi olla saavutettavuusongelmia.
Vaihtotase ylijäämäinen – pysähtyykö velkaantuminen?
Vaihtotaseen ylijäämäisyys viime aikoina on herättänyt keskustelua siitä, onko velkaantuminen pysähtynyt.
Yksinkertaisimmillaan vaihtotaseen ylijäämästä voidaan päätellä velkaantumisen pysähtyneen. Käytännössä ulkomaiseen nettovarallisuusasemaan ja siten velkaantumiseen vaikuttavat muutkin erät, kuten arvonmuutokset ja maksutaseen tilastollinen ero.
Vaihtotaseen ja velkaantumisen suhdetta tuleekin tarkastella koko maksutaseen ja ulkomaisen varallisuusaseman näkökulmasta.
Peruskehikon mukaan maksutaseen osien eli vaihtotaseen, pääomataseen ja rahoitustaseen tulisi summautua nollaan eli rahoitustaseessa olevien rahoitustoimien tulisi olla ikään kuin peilikuva reaalipuolen eli vaihtotaseen ja pääomataseen transaktioista. Tällöin rahoitustase kuvaa vaihtotaseen ali-tai ylijäämän rahoitusta ja vaihtotaseen yli- tai alijäämästä voidaan nähdä, onko maa nettoluotonantaja vai -ottaja.
Näin ollen vaihtotasetta voidaan tutkia myös osana ulkomaista nettovarallisuusasemaa, joka kuvaa ulkomaisten saamisten ja velkojen suhdetta tietyllä hetkellä (Kuvio 1).
Kuvio 1. Maksutaseen tilastointikehikko
Maksutaseen tilastointikehikossa on havainnollistettu maksutaseen ja ulkomaisen varallisuusaseman yhteys. Kuviossa ensimmäinen ja viimeinen laatikko ovat ulkomaisen varallisuusaseman alku- ja loppukanta ja näiden välissä olevat laatikot Maksutase ja Arvonmuutokset kuvaavat ulkomaisen varallisuusaseman muutosta alku- ja loppukannan välissä.
Lähde: Maksutasetilasto, Tilastokeskus
Esimerkiksi vaihtotaseen heikentymisen tulisi näkyä saamiskannan vähentymisenä tai velkakannan kasvuna. Tarkemmin sanottuna vaihtotaseen ollessa alijäämäinen, maan tulee rahoittaa alijäämää joko velkaantumalla tai saamisia vähentämällä, jolloin vaikutus nettovarallisuusasemaan on heikentävä.
Vaihtotaseen ollessa ylijäämäinen maasta tulee nettoluotonantaja eli saamiset kasvavat tai velka vähenee ja nettovarallisuusasema kohenee.
Ulkomaiseen nettovarallisuusasemaan vaikuttavat kuitenkin myös rahoituseriin liittyvät arvonmuutokset, mikä muuttaa edellä kuvattua päättelyä. Arvonmuutoksiin sisältyvät valuuttakurssimuutokset ja hintamuutokset rahoitusinstrumenteissa, esimerkiksi arvopapereissa, sekä muut volyymin muutokset.
Arvonmuutokset voivat olla erittäinkin merkittäviä, jolloin on mahdollista, että esimerkiksi valuuttakurssi- ja hintamuutokset selittävät enemmän ulkomaisen nettovarallisuusaseman muutoksesta kuin vaihtotaseen tai rahoitustaseen taloustoimet.
Arvonmuutokset voivat joissain tapauksissa muuttaa nettovarallisuusasemaa toiseen suuntaan kuin reaalivirrat tai rahoitustaloustoimet. Edellä kuvattu tarkoittaa sitä, että nettovarallisuusasema voi heiketä ylijäämäisestä vaihtotaseesta huolimatta, jos muut muutokset ovat negatiivisia ja ylijäämää suurempia.
Arvonmuutosten lisäksi maksutasetietoja tarkasteltaessa tulee huomioida myös maksutaseen tilastollinen ero eli ns. virhetermi (tai virheelliset ja tunnistamattomat erät). Virhetermi on kaikkien maksutaseen erien virheiden ja puuttuvien tietojen nettosuure, joka syntyy muun muassa tiedoista, joita ei ole pystytty kohdentamaan muualle maksutaseeseen, puutteista ja ajoituseroista kirjauksissa.
Vastaus kysymykseen velkaantumisen pysähtymisestä edellyttää siis pidemmän aikavälin vaihtotaseen tarkastelua, sekä ulkomaisen varallisuusaseman tutkimista sektoritasolla.
Enemmän aiheesta:
Maksutaseen neljännesjulkaisuissa arvonmuutokset ovat eriteltynä.
Maksutaseen arvonmuutoksia voi tarkastella myös euroalueen tasolla, tiedot ovat saatavilla EKP:n tilastosivuilla.
Lue samasta aiheesta:
Nykyiset julkaisuaikataulut parantavat tilinpidon eri osa-alueiden lukujen yhtenevyyttä. Ajantasaisten tilastotietojen merkitys korostuu tulkittaessa koronakriisin kansantaloudellisia vaikutuksia.
Suomalaismatkailijat kuluttavat pari miljardia euroa enemmän ulkomailla kuin ulkomaalaiset täällä. Jos korona korjaa matkustustasetta, se näkyy Suomen vaihtotaseessa ja talouden toipumisessa.
Aineettomiin varallisuuseriin perustuva tehtaaton tuotanto on sisältänyt tulkintaa palvelukaupan ja tavarakaupan välillä. Viimeisin tilinpidon laskentajärjestelmän uudistus pyrkii huomioimaan paremmin yritysten globaalien toimintojen vaikutuksia.
Arvonmuutokset vaikuttavat Suomen ulkomaiseen varallisuusasemaan yhtä paljon kuin rahoitustaloustoimet.
Maksutaseen tilastointi siirtyi Suomen Pankista Tilastokeskukseen kuluvan vuoden alusta alkaen. Maksutase kuvaa kansantalouden ulkoista tasapainoa sekä reaali- että rahoitustalouden näkökulmasta.