- Tämä juttu on arkistoitua sisältöä, joka tarjotaan luettavaksi sellaisenaan. Tämän vuoksi siinä voi olla saavutettavuusongelmia.
Lasikatto on ohuin Pohjoismaissa
1.6.2016
Ovi raottui naisille tasan 110 vuotta sitten, kun säätyvaltiopäivät antoivat naisille oikeuden äänestää ja asettua ehdolle eduskuntavaaleissa. Missä ollaan nyt?
The Economistin naisten tasa-arvoa työelämässä mittaavassa ns. lasikatto-indeksivertailussa Suomi sijoittui neljänneksi vuonna 2015.
Suomi on vertailun kärkeä, kun mitataan sukupuolten välistä eroa korkeakoulutuksessa: suomalaisnaisista 49 prosenttia on suorittanut korkea-asteen tutkinnon, kun vastaava luku suomalaisilla miehillä on 35 prosenttia.
Pohjoismaat sijoittuvat vertailussa kärkisijoille, mikä ei ole yllätys, sillä naisten osallistuminen työmarkkinoille on Pohjoismaissa samaa tasoa miesten kanssa.
Norjassa sukupuolten välinen palkkaero on vain 6,3 prosenttia, kun se OECD-maissa keskimäärin on 15,5 prosenttia (Suomessa 20,2 %).
Islannissa pörssiyhtiöiden hallituspaikoista 44 prosenttia on naisilla. Naisten vahvaa osallistumista hallitustyöskentelyyn selittävät myös naiskiintiöt, joita on käytössä muissakin Pohjoismaissa.
Norjassa ja Islannissa myös poliittisissa puolueissa on vapaaehtoiset naiskiintiöt, samoin kuin Ruotsissa, jossa 44 prosenttia parlamentin edustajista on naisia.
Viidenneksi sijoittuneessa Unkarissa naisten ja miesten välinen palkkaero on vertailun pienin, 3,8 prosenttia. Lisäksi unkarilaisilla äideillä on 71 viikon palkallinen (100 % palkka) äitiysloma, ja alhaiset päivähoitomaksut.
Vertailun häntäpäähän sijoittuvat Japani, Turkki ja Etelä-Korea, joissa miehet ovat paremmassa asemassa niin koulutuksen, työllisyyden kuin johtotehtävien osalta. Näissä maissa myös naisten ja miesten välinen palkkaero on suuri, Etelä-Koreassa 36,7 prosenttia.
"Lasikatto"-indeksi 2015
Lähde: The Economist. Daily chart, 3.3.2016
Lasikatto-indeksi on yhteismittari, jossa mukana ovat kymmenen muuttujaa: naisten ja miesten välinen ero työllisyysasteessa, palkoissa ja korkea-asteen koulutuksessa; päivähoitomaksujen suuruus; palkallisen äitiys-, ja isyysloman pituus; naisten suorittama akateeminen GMAT-testi (Graduate Management Admission Test); naisten osuus johtajista ja pörssiyhtiöiden hallituksissa sekä maiden parlamenteissa. Jokaisen maan tulos on näiden kymmenen indikaattorin painotettu keskiarvo.
Lähde: The Economist, The best and worst places to be a working woman.
Lisää sukupuolten tasa-arvosta Tilastokeskuksen teemasivulta.
Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.