Yritysten henkilöstökoulutus -tilaston viimeisin viitevuosi osui vuoteen 2020, jolloin koronavirus alkoi alkuvuodesta levitä maailmanlaajuisesti. Pandemian seurauksena osaamisen kehittäminen väheni yrityksissä. Suomessa osaamisen kehittämisen indikaattorit putosivat huomattavasti.
- Tämä juttu on arkistoitua sisältöä, joka tarjotaan luettavaksi sellaisenaan. Tämän vuoksi siinä voi olla saavutettavuusongelmia.
Korkeakoulutettuja aikaisempaa enemmän itsensätyöllistäjissä
Turun yliopisto uutisoi hiljattain, että se alkaa tarjota yrittäjyysopetusta kaikissa tiedekunnissaan. Tällä tavoin yliopisto haluaa valmentaa opiskelijoita tulevaisuuden työelämään, jossa yrittäjyys näyttäytyy aikaisempaa useammalle varteenotettavana vaihtoehtona. Tilastojen valossa yliopiston tarjoamalle yrittäjyyskoulutukselle näyttäisi olevan käyttöä jo nyt korkeakoulutettujen parissa.
Itsensätyöllistäjien – siis yksinyrittäjien, ammatinharjoittajien, freelancereiden ja apurahansaajien – määrän kasvu on ollut yksi vuosituhannen alun selkeimpiä työmarkkinatrendejä. Itsensätyöllistäjien määrä on kasvanut 37 000 hengellä vuosituhannen vaihteesta. Viime vuonna 15–64-vuotiaita itsensätyöllistäjiä oli jo 157 000.
Itsensätyöllistäjissä on paljon varsin perinteisiä yrittäjäammatteja harjoittavia, toisen asteen tutkinnon suorittaneita työntekijöitä kuten rakennusalan ammattilaisia, kampaajia ja kuljettajia. Näin ollen itsensätyöllistäjien koulutustaso on jonkin verran palkansaajia alhaisempi. Kun palkansaajista 44 prosenttia on suorittanut korkeakoulututkinnon, on vastaava osuus itsensätyöllistäjissä 37 prosenttia.
Enenevässä määrin itsensätyöllistäjistä löytyy kuitenkin myös erityisasiantuntijatyöhön luokiteltavia ammattilaisia, joilla on takataskussaan korkea-asteen tutkinto. Toimittajia, kääntäjiä, konsultteja, viestinnän ammattilaisia, psykologeja ja taiteilijoita… muun muassa näiden korkea-asteen koulutusta vaativien ammattien edustajat työllistävät itse itsensä aikaisempaa useammin.
Korkea-asteen koulutuksen suorittaneita itsensätyöllistäjiä oli vuonna 2015 jo lähes 59 000 henkeä, kun vastaava määrä oli 33 000 vuonna 2000 (kuvio 1). Ryhmän osuus kaikista itsensätyöllistäjistä on noussut vuosituhannen vaihteen 28 prosentista 37 prosenttiin.
Kuvio 1. Itsensätyöllistäjät koulutuksen mukaan 2000–2015, 15–64-vuotiaat
Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus
Korkea-asteen suorittaneiden määrä ja osuus on kasvanut toki myös palkansaajissa yleisen koulutustason nousun myötä, mutta kasvu on ollut suhteellisesti jyrkempää itsensätyöllistäjien kohdalla.
Turun yliopisto näyttäisi olevan ajan hermolla yrittäjyyskoulutusta tarjotessaaan.
Lue samasta aiheesta:
Kevytyrittäjien määrä lisääntyi viime vuonna lähes viidenneksellä vuodesta 2021. Valtaosalla oli myös jokin muu palkkatyö.
30–39-vuotiaiden koulutustason muutos vaihtelee alueittain merkittävästi, paikoin dramaattisesti. Koko maan tasolla koulutustaso on kolmekymppisten ikäryhmässä silti heikentynyt vuosien 2011–2021 välillä huomattavasti. Vaikka alueellisesti on syytä kiinnittää huomio kehitykseen aina kuntien osa-alueille asti, vaativat laaja-alaisemmat ratkaisut kansallisia toimia.
Suomalainen työelämä monikulttuuristuu vauhdilla. Maahanmuuttajien osaamista ei silti vielä hyödynnetä riittävästi työelämässä, osoittaa tuore tutkimus.
Alueiden väliset erot väestön koulutustasossa ovat huomattavia. Menestyvien kaupunkiseutujen sisällekin kätkeytyy selvästi kouluttamattomampia alueita. Koulutustaso on kuitenkin noussut vähemmän koulutetuillakin alueilla viime vuosina.
Suomalaisnuoret eivät saavuta vanhempiensa koulutustasoa, ja inhimillinen pääomamme on kääntymässä laskuun. Syynä on koulutustarjonnan supistuminen. Varsinkin miesten tilanne antaa aihetta vakaviin kysymyksiin.
”Onneksi elinaika on pidentynyt, ja meistä on nyt yli 70-vuotiaina elossa vielä yli 70 prosenttia”, kirjoittaa Tilastokeskuksesta eläköitynyt väestöasiantuntija Pekka Myrskylä. Hän peilaa suurten ikäluokkien vaiheita myöhempiin ikäryhmiin ja omaan elämäänsä.
Koronarajoitusten myötä itseohjatusti opiskelleiden osuus yritysten henkilöstöstä kasvoi selvästi vuonna 2020, kertoo viiden vuoden välein julkaistava henkilöstökoulutusta koskeva tutkimus. Korona-aikana koulutukset siirtyivät verkkoon, webinaarit saavuttivat suursuosion ja etäkoulutukset toivat kustannussäästöjä yrityksille.