tk-icons
Sivuston näkymät
  • Tämä juttu on arkistoitua sisältöä, joka tarjotaan luettavaksi sellaisenaan. Tämän vuoksi siinä voi olla saavutettavuusongelmia.

Korkeakoulutettuja aikaisempaa enemmän itsensätyöllistäjissä

15.2.2016
Twitterissä: @anna_parnanen

Turun yliopisto uutisoi hiljattain, että se alkaa tarjota yrittäjyys­opetusta kaikissa tiedekunnissaan. Tällä tavoin yliopisto haluaa valmentaa opiskelijoita tulevaisuuden työelämään, jossa yrittäjyys näyttäytyy aikaisempaa useammalle varteenotettavana vaihtoehtona. Tilastojen valossa yliopiston tarjoamalle yrittäjyys­koulutukselle näyttäisi olevan käyttöä jo nyt korkeakoulutettujen parissa.

Itsensätyöllistäjien – siis yksinyrittäjien, ammatinharjoittajien, freelancereiden ja apurahansaajien – määrän kasvu on ollut yksi vuosituhannen alun selkeimpiä työmarkkina­trendejä. Itsensätyöllistäjien määrä on kasvanut 37 000 hengellä vuosituhannen vaihteesta. Viime vuonna 15–64-vuotiaita itsensä­työllistäjiä oli jo 157 000.

Itsensätyöllistäjissä on paljon varsin perinteisiä yrittäjä­ammatteja harjoittavia, toisen asteen tutkinnon suorittaneita työntekijöitä kuten rakennus­alan ammattilaisia, kampaajia ja kuljettajia. Näin ollen itsensä­työllistäjien koulutustaso on jonkin verran palkansaajia alhaisempi. Kun palkansaajista 44 prosenttia on suorittanut korkeakoulu­tutkinnon, on vastaava osuus itsensä­työllistäjissä 37 prosenttia.

Enenevässä määrin itsensätyöllistäjistä löytyy kuitenkin myös erityis­asiantuntija­työhön luokiteltavia ammattilaisia, joilla on takataskussaan korkea-asteen tutkinto. Toimittajia, kääntäjiä, konsultteja, viestinnän ammattilaisia, psykologeja ja taiteilijoita… muun muassa näiden korkea-asteen koulutusta vaativien ammattien edustajat työllistävät itse itsensä aikaisempaa useammin.

Korkea-asteen koulutuksen suorittaneita itsensätyöllistäjiä oli vuonna 2015 jo lähes 59 000 henkeä, kun vastaava määrä oli 33 000 vuonna 2000 (kuvio 1). Ryhmän osuus kaikista itsensä­työllistäjistä on noussut vuosituhannen vaihteen 28 prosentista 37 prosenttiin.

Kuvio 1. Itsensätyöllistäjät koulutuksen mukaan 2000–2015, 15–64-vuotiaat

Kuvio 1. Itsensätyöllistäjät koulutuksen mukaan 2000–2015, 15–64-vuotiaat. Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus

Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus

Korkea-asteen suorittaneiden määrä ja osuus on kasvanut toki myös palkansaajissa yleisen koulutustason nousun myötä, mutta kasvu on ollut suhteellisesti jyrkempää itsensä­työllistäjien kohdalla.

Turun yliopisto näyttäisi olevan ajan hermolla yrittäjyyskoulutusta tarjotessaaan.  

Tilaa Tieto&trendit-juttukooste sähköpostiisi

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Kommentit

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
18.12.2019
Hanna Ahtonen, Hanna Jokimäki, Satu Nurmi

Parhaat viejäyritykset Suomessa työllistävät vain vähän tohtoreita suhteessa muihin Pohjois­maihin. Tuoreen selvityksen mukaan myös maistereita on niiden palveluksessa vähemmän kuin esimerkiksi Tanskassa. Viennin pohjan laajentuminen pk-sektorille ja palveluihin edellyttäisi moni­puolista osaamista ja panostusta koulutettuun työvoimaan.

Artikkeli
9.11.2018
Tarja Seppänen

Vuonna 2015 kurssimuotoisen koulutuksen kustannukset työntekijää kohden olivat EU-maissa keskimäärin 585 euroa ja osuus työvoimakustannuksista 1,7 prosenttia. Vanhat EU-maat (EU-15) sijoittuivat useilla tunnusluvuilla henkilöstökoulutuksen kärkeen. Toisaalta Tšekissä peräti 85 prosenttia osallistui koulutukseen, Kreikassa vain vajaa viidennes.