Turun yliopisto uutisoi hiljattain, että se alkaa tarjota yrittäjyysopetusta kaikissa tiedekunnissaan. Tällä tavoin yliopisto haluaa valmentaa opiskelijoita tulevaisuuden työelämään, jossa yrittäjyys näyttäytyy aikaisempaa useammalle varteenotettavana vaihtoehtona. Tilastojen valossa yliopiston tarjoamalle yrittäjyyskoulutukselle näyttäisi olevan käyttöä jo nyt korkeakoulutettujen parissa.
Itsensätyöllistäjien – siis yksinyrittäjien, ammatinharjoittajien, freelancereiden ja apurahansaajien – määrän kasvu on ollut yksi vuosituhannen alun selkeimpiä työmarkkinatrendejä. Itsensätyöllistäjien määrä on kasvanut 37 000 hengellä vuosituhannen vaihteesta. Viime vuonna 15–64-vuotiaita itsensätyöllistäjiä oli jo 157 000.
Itsensätyöllistäjissä on paljon varsin perinteisiä yrittäjäammatteja harjoittavia, toisen asteen tutkinnon suorittaneita työntekijöitä kuten rakennusalan ammattilaisia, kampaajia ja kuljettajia. Näin ollen itsensätyöllistäjien koulutustaso on jonkin verran palkansaajia alhaisempi. Kun palkansaajista 44 prosenttia on suorittanut korkeakoulututkinnon, on vastaava osuus itsensätyöllistäjissä 37 prosenttia.
Enenevässä määrin itsensätyöllistäjistä löytyy kuitenkin myös erityisasiantuntijatyöhön luokiteltavia ammattilaisia, joilla on takataskussaan korkea-asteen tutkinto. Toimittajia, kääntäjiä, konsultteja, viestinnän ammattilaisia, psykologeja ja taiteilijoita… muun muassa näiden korkea-asteen koulutusta vaativien ammattien edustajat työllistävät itse itsensä aikaisempaa useammin.
Korkea-asteen koulutuksen suorittaneita itsensätyöllistäjiä oli vuonna 2015 jo lähes 59 000 henkeä, kun vastaava määrä oli 33 000 vuonna 2000 (kuvio 1). Ryhmän osuus kaikista itsensätyöllistäjistä on noussut vuosituhannen vaihteen 28 prosentista 37 prosenttiin.
Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus
Korkea-asteen suorittaneiden määrä ja osuus on kasvanut toki myös palkansaajissa yleisen koulutustason nousun myötä, mutta kasvu on ollut suhteellisesti jyrkempää itsensätyöllistäjien kohdalla.
Turun yliopisto näyttäisi olevan ajan hermolla yrittäjyyskoulutusta tarjotessaaan.
Lisäsikö etätyöhön siirtyminen työtunteja koronavuonna? Yksiselitteisen vastauksen sijaan on pyrittävä tunnistamaan ryhmiä, jotka siirtyivät etätöihin, ja myös katsottava, kuinka paljon keskimääräinen tehty viikkotyötuntimäärä muuttui.
Joka viides ulkomaalaistaustainen muuttaa Suomesta heti tutkinnon suoritusvuonna. Heille työllistyminen on vaikeampaa kuin suomalaistaustaisille samassa tilanteessa.
Ikäihmiset ovat jatkaneet lehtitilauksiaan ja radion ja television seuraamista samalla kun nuoremmat, koulutetut ja kielitaitoiset suomalaiset kuluttavat yhä suuremman osan mediasisällöistä netin välityksellä, käy ilmi Tilastokeskuksen vapaa-aikatutkimuksesta. Korkeakoulutetuilla on muita paremmat resurssit niin perinteisen median kuin nettisisältöjenkin kuluttamiseen. Median käyttötapoihin vaikuttavat vastaajan ikä, koulutus ja tulotaso.
Parhaat viejäyritykset Suomessa työllistävät vain vähän tohtoreita suhteessa muihin Pohjoismaihin. Tuoreen selvityksen mukaan myös maistereita on niiden palveluksessa vähemmän kuin esimerkiksi Tanskassa. Viennin pohjan laajentuminen pk-sektorille ja palveluihin edellyttäisi monipuolista osaamista ja panostusta koulutettuun työvoimaan.
Työssäkäynnin muutoksia on tilastoitu jo sukupolven ajan. Siinä missä vuonna 1987 kolmekymppiset olivat jo tukevasti työelämässä, nykyisin yhä useampi 30-vuotias on opiskelija. Etenkin päätoimisesti opiskelevien 30-vuotiaiden naisten määrä on kasvanut.
Joka viidennellä ammattikorkeakoulutuksen opinnot päivätoteutuksessa aloittaneella oli vuonna 2017 pohjakoulutuksena ammatillinen tutkinto. Kymmenen vuotta aiemmin osuus oli 16 prosenttia.
Suomessa on monilla mittareilla sukupuolten mukaan vahvasti eriytyneet eli segregoituneet koulutusalat ja työmarkkinat. Jako miesten ja naisten töihin on säilynyt sitkeästi, jopa vahvistunut joillain aloilla.
Suomi kuuluu edelleen Euroopan kärkipäähän aikuisten koulutukseen osallistumisessa, vaikka osallistumisaste onkin hieman laskenut vuodesta 2012. Koulutuksen tasa-arvoinen toteutuminen sen sijaan on meillä keskimääräistä kehnompaa.
