Tutkimus työelämän vaatimista taidoista kertoo eroista sukupuolten ja koulutusasteiden välillä. Digilaitteet hallitsevat kuitenkin jo useimpien työntekoa. Raskasta ruumiillista työtä tekee joka viides, sorminäppäryyttä edellyttävät joka kymmenennen työtehtävät.
- Tämä juttu on arkistoitua sisältöä, joka tarjotaan luettavaksi sellaisenaan. Tämän vuoksi siinä voi olla saavutettavuusongelmia.
Työttömyysaste – ravistettuna, ei sekoitettuna
Twitterissä on väännetty banderolleja vastustamaan Tilastokeskuksen tapaa julkaista työttömyysasteesta otsikkotasolla kausitasoittamatonta lukua – siis sitä, joka viime kuussa oli 8,3 prosenttia. Julkaisemme joka kuukausi työttömyysasteesta myös kausi- ja satunnaisvaihtelusta tasoitetun trendiluvun, vaikkakaan emme siis otsikkotasolla. Viime kuussa trendi oli 9,5 prosenttia.
Saamastamme kritiikistä innostuneena ravistelemme taas vanhat tavat esille ja katsomme, josko jotakin voisi tehdä paremmin.
Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksesta saatava työttömyysaste vaihtelee suuresti kuukaudesta toiseen. Vaihtelu on kuitenkin vuodesta toiseen suhteellisen säännöllistä. Tämän kausivaihtelun taustalla on työmarkkinoilla joka vuosi samaan aikaan toistuvia ilmiöitä. Esimerkiksi aina toukokuisin työttömyysaste nousee muita kuukausia korkeammalle, kun suuri joukko opiskelijoita ilmaantuu työmarkkinoille.
Työttömyysasteen kausivaihtelu aiheuttaa sen, että peräkkäisien kuukausien vertailu sellaisenaan ei ole mielekästä. Se, että kesäkuun työttömyysaste on pienempi kuin toukokuun, ei todellakaan kerro siitä, että työllisyystilanne olisi kohenemassa. Toki näin voi olla, mutta koska kausivaihtelu on niin suurta, ei työmarkkinoiden kehitystä näe peräkkäisiä kuukausia vertaamalla, vaan vertailu tulee tehdä aina edellisvuoteen.
Säännöllisesti vuodesta toiseen esiintyvä kausivaihtelu voidaan kuitenkin laskennallisella menetelmällä eliminoida työttömyysasteen aikasarjasta. Tällöin puhutaan kausitasoitetusta työttömyysasteesta. Kun sarjasta puhdistetaan kausivaihtelun lisäksi epäsäännöllinen satunnaisvaihtelu, saadaan työttömyysasteen trendi.
Kuvio 1. Työttömyysaste ja sen trendi 2011/01–2015/08
Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus
Kumpaa lukua sitten pitäisi tuijottaa, työttömyysastetta vai työttömyysasteen trendiä? Tähän ei ole yksiselitteistä vastausta vaan oikea luku tulee valita käyttötarkoituksen mukaan. Molemmat luvut sisältävät tärkeää informaatiota, kunhan niitä osataan tulkita.
Työttömyysaste – siis se jota ei ole käsitelty laskennallisesti eli tässä tapauksessa 8,3 prosenttia – kertoo raa’asti kyseisen ajankohdan tilanteen. Se saadaan laskemalla työttömien osuus työvoimasta eli työllisten ja työttömien yhteismäärästä. Näin luvulle löytyy yksiselitteinen ja helposti ymmärrettävä tulkinta.
Työttömyysastetta näkee usein käytettävän väärin kun sitä verrataan edelliskuukauteen. Sen sijaan luku tulisi kausivaihtelun takia aina suhteuttaa vuodenaikaan esimerkiksi vertaamalla sitä vuoden takaiseen lukuun. Vuoden 2014 elokuussa työttömyysaste oli 7,4 prosenttia eli kasvua vuodentakaisesta on tullut 0,9 prosenttiyksikköä.
Työttömyysasteen trendi – joka oli viime kuussa 9,5 prosenttia – ei ole laskettavissa kyseisen kuukauden työllisten ja työttömien määrästä, eikä luvun tulkinta näin ollen ole yhtä intuitiivinen kuin käsittelemättömän luvun. Trendiluku ei myöskään ole yksiselitteinen. Kausitasoitus voidaan tehdä eri menetelmillä ja samalla menetelmälläkin aikasarjalle voi löytyä useita sopivia malleja, jotka voivat tuottaa yksittäiselle kuukaudelle erilaiset trendiluvut – kaikki yhtä oikein.
Trendilukuun vaikuttaa aina aikasarjan edellisten ja tulevien kuukausien arvot. Uusimpien kuukausien trendiluvut perustuvat siis aina osittain tilastollisen mallin tuottamiin ennusteisiin ja niillä on tapana muuttua tulevina kuukausina – joskus voimakkaastikin. Trendiluvun käytön iso ongelma onkin, että uusimman kuukauden eli viimeksi lasketun estimaatin perusteella ei voi luotettavasti päätellä muutokseen määrää tai suuntaa.
Kuvio 2. Aikasarjan häntä heiluu. Työttömyysasteen trendi 2014/01–2015/08 julkaisuajankohdan mukaan
Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus
Ongelmistaan huolimatta trendi antaa meille tärkeää tietoa. Se on käyttökelpoinen luku pidemmän aikavälin kehityksen hahmottamiseen. Sen avulla voidaan verrata luontevasti myös peräkkäisiä kuukausia ja paikallistaa suhdannekäänteitä – tosin vasta jälkikäteen. Yksittäisenä lukuna työttömyysasteen trendi kertoo meille, mitä työttömyysaste olisi ilman kausivaihtelua ja epäsäännöllistä satunnaisvaihtelua.
Työvoimatutkimuksen julkistuksesta löytyy jatkossakin sekä työttömyysaste että työttömyysasteen trendi. Tähän asti olemme nostaneet otsikkoon työttömyysasteen kausitasoittamattomana lukuna, koska olemme ajatelleet, että se on laajalle kohderyhmälle helposti ymmärrettävä. Lisäksi se on lopullinen, toisin kuin trendi, joka voi tarkentua usean kuukauden ajan.
Trendiluvut olemme tuoneet esiin julkistustekstissä. Mikään ei ole kuitenkaan kiveen hakattua, ja otammekin mielellämme vastaan palautetta ja kehitysehdotuksia niin tästä kuin muistakin tilastojulkistukseemme liittyvistä asioista. Tavoitteena on palvella mahdollisimman hyvin tilaston laajaa käyttäjäkuntaa. Avoin keskustelu on uudistumisen edellytys.
Bartender, one unemployment rate please - shaken, not stirred!
Lue samasta aiheesta:
Työvoiman vuokraamisen kautta ovat työllistyneet etenkin nuoret ja ulkomaalaistaustaiset, joilla on vähän työkokemusta tai joiden voi olla muuten hankalaa löytää työtä. Kiinnostus vuokratyötietoihin on lisääntynyt, vaikka vuokratyön osuus palkkatyöstä on edelleen melko pieni.
Kansainvälisen työvoimatutkimuksen mukaan Suomessa tehtiin Euroopan maista viidenneksi eniten etätöitä vuonna 2022. Vertailun kärkisijalla oli Alankomaat. Myös Ruotsi, Norja ja Islanti olivat Suomen edellä. Toisaalta etätyön säännöllisyydessä kärkimaa oli Irlanti ja heti toisena Suomi.
Keskimäärin 168 000 palkansaajaa – eli reilut seitsemän prosenttia palkansaajista – oli vuonna 2022 työviikon aikana sairauden takia poissa töistä, joko osan viikkoa tai koko viikon. Näistä enemmistö oli lyhyitä poissaoloja. Vuoden 2022 työvoimatutkimuksen tietojen perusteella sairauspoissaolot vaihtelevat hyvinkin paljon ammattiryhmittäin.
Muutoksen suuruuteen on voinut vaikuttaa moni samanaikainen tekijä pandemiasta työvoimatutkimuksen sisältö- ja menetelmämuutokseen. Eri mittarit kertovat kuitenkin samansuuntaisesta myönteisestä kehityksestä.
Naisten töihin patistelun sijaan pitäisi kantaa huolta siitä, miksei miesten työllisyys ole talouden hyvästä nosteesta huolimatta kasvanut ikähaitarin keskimmäisissä ikäryhmissä.
Uusi kokeellinen tilasto tarjoaa nopeammin tarkkaa alueittaista ja kansalaisuuden mukaista tietoa työllisyydestä. Rekisteritietoon perustuva kokeellinen tilasto ei tavoita kaikkia yrittäjiä, joten työllisten määrä jää pienemmäksi kuin työvoimatutkimuksessa. Lukujen kausivaihtelu on silti samansuuntaista.
Vuonna 2022 työllisistä joka kymmenes työskenteli koronarajoitusten jo hellitettyä yhä koko työajan kotona. Useimmilla toimialoilla etätyötä tekevien määrä hieman väheni edellisvuodesta. Monessa maakunnassa etätyötä tekeviä oli entistä enemmän.