Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät
  • Tämä juttu on arkistoitua sisältöä, joka tarjotaan luettavaksi sellaisenaan. Tämän vuoksi siinä voi olla saavutettavuusongelmia.

Paavon kanssa apajaa hakemaan

13.1.2015

Suomen suurimmat asunnot löytyvät Suvisaaristosta, Etelä-Espoosta. Asunnot ovat Suvisaariston postinumero­alueella keskikooltaan reilut 165 neliötä, yli neljä kertaa isompia kuin Helsingin Sörnäisissä, missä asunnot ovat pienimpiä. Hmm…

Toisaalta asumisväljyys on suurin Harmoisissa (65,4m2/hlö), Kuhmoisten kunnassa Pohjois-Hämeessä, ja vielä Sörnäisiäkin pienempi Espoon Otaniemessä (24,2m2/hlö).

Otaniemessä onkin eniten opiskelijoita väestöstä (37,4 %). Se ei yllätä, mutta missä on eniten työllisiä? Kas vaan, Vantaan Petikossa (71,4 %). Hmm…

Toisaalta, jos liikeidea perustuu vaippaikäisiin, olisiko merkittävää kuitenkin se, että eniten 0–2-vuotiaita taapertaa Etelä-Vuosaaressa Itä-Helsingissä…

Tosimielellä bisnesideaansa kehittelevä ei toki etene noin, mutta vastaavaa selvittelyä voi nyt tehdä kuka vaan. Huvikseen, kiinnostuksesta tai hyötyä tavoitellakseen.

Tähän asti postinumero­alueittainen tieto on ollut Tilasto­keskuksen myyntituote, kysytty sellainen. Onhan toimipisteen sijainnille tai markkinoinnin kohdentamiselle aivan ratkaisevaa, minkälaista väkeä missäkin asuu.

Tästä päivästä alkaen postinumero­alueittainen tieto on avointa dataa. Se antaa kelle tahansa mahdollisuuden tutkia aineistoa ja rakentaa vaikkapa bisnessovelluksia sen päälle.

Paavo – Postinumeroalueittainen avoin tieto, tuttavallisesti pelkkä Paavo, sisältää postinumero­alueittaisen kartta-aineiston sekä 103 erilaista tietoa sisältävän tilastoaineiston.

Aineisto sisältää tietoja asukas­rakenteesta, koulutusasteesta, asukkaiden ja talouksien tuloista, talouksien koosta ja elämänvaiheesta, rakennuksista ja asunnoista, työpaikoista sekä asukkaiden pääasiallisesta toiminnasta.

Kartta- ja tilastoaineisto ovat ladattavissa Tilasto­keskuksen paikkatietojen rajapinnalta. Lataaminen ei vaadi rekisteröitymistä. Tilastoaineisto avataan lisäksi myös PX-Web-tietokantana, jotta muillakin kuin paikkatieto­käyttäjillä on mahdollisuus päästä aineistoon käsiksi. Uudet tiedot päivitetään jatkossa vuosittain tammikuussa.

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Lue samasta aiheesta:

Blogi
29.9.2021
Mikko Lindholm

Alamme Suomessa lähestyä kriittistä pistettä, jossa datataloudesta tulee oikeasti merkittävää liiketoimintaa. Mikä sitten tekee menestyvän datapalvelun? Datamenestyjät -kilpailutöissä nousee esiin ainakin kaksi ominaisuutta: visualisointi ja oikeanlainen kysymyksen asettelu. 

Blogi
17.8.2021
Mikko Lindholm

Avoimen datan potentiaalia uuden digitalouden käyttövoimana ja mahdollistajana on vielä paljolti hyödyntämättä. Myös julkisten virastojen ja laitosten datapalveluiden on tulevaisuudessa oltava entistä ammattimaisempia. 

Blogi
12.2.2016
Vieraskynä: Jussi Melkas
Big data muuttaa yhteis­kuntaa syvällisesti. Jokseenkin varma muutos on se, että tiedon näköinen informaatio lisääntyy valtavasti. Mutta mitä big data merkitsee tiedon tuottamiselle?
Artikkeli
11.5.2015
Jari Nieminen

Aineistojen yhdistäminen on yksi tapa uudistaa ja tehostaa tilastointia. Suomen ja muiden Pohjoismaiden kokemus rekisteriaineistoista tarjoaa iso data -aineistojen hyödyntämisessä etulyöntiaseman verrattuna maihin, joissa ollaan riippuvaisia kyselyaineistoista.

Artikkeli
4.5.2015
Marjo Bruun

Pahin hypetyspöly big datan, eli suomalaisittain ison datan, ympärillä on hiljalleen laskeutumassa ja tilalle on nousemassa tilastoinninkin kannalta mahdollisuuksia. Iso data tarjoaa vakavasti otettavan lisän tilastotuotannon modernisoimiseksi.

tk-icons