Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät
  • Tämä juttu on arkistoitua sisältöä, joka tarjotaan luettavaksi sellaisenaan. Tämän vuoksi siinä voi olla saavutettavuusongelmia.

Piilotyöttömiä ja alityöllisiä

6.10.2014
Twitterissä: @LiisaLarja
Liisa Larja, Tieto&trendit-blogi, blogi, Tilastokeskus

Taantuman aikana kannattaa seurata työmarkkinoiden harmaan sävyjä. Yksi indikaattori ei kerro koko totuutta.

Noin vuosi sitten tässä blogissa kehotettiin suuntaamaan huomio työttömyysasteen rinnalla myös piilotyöttömyyteen. Sittemmin piilotyöttömyys on jatkanut kasvua ja myös mediassa on tartuttu aiheeseen. Toinen tärkeä harmaan sävy on alityöllisyys.

Tällä hetkellä piilotyöttömyys on kiivennyt lähes samalle tasolle kuin vuonna 1997 (Kuvio 1). Piilotyöttömyys väheni yhdessä työttömyyden kanssa aina 1990-luvun lopulta vuoteen 2008. Viime vuosina se on kuitenkin kasvanut nopeammin kuin työttömyys. Piilotyöttömyyden lisääntyminen kertoo työmarkkinanäkymien heikentymisestä: työttömät luopuvat työnhausta, jolloin heidät Työvoimatutkimuksessa tilastoidaan työvoiman ulkopuolelle piilotyöttömiksi.

Toinen huomionarvoinen indikaattori eli alityöllisyys vuorostaan kasvoi vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä ja se on lisääntynyt uudestaan vuosien 2013 ja 2014 vaihteessa.

Kuvio 1. Työmarkkinoiden rakenteen muutos vuoteen 1997 verrattuna. Työmarkkinaryhmien osuus väestöstä, 15-74-vuotiaat.

Työmarkkinoiden rakenteen muutos vuoteen 1997 verrattuna. Työmarkkinaryhmien osuus väestöstä, 15-74 -vuotiaat. Tilastokeskus, blogi.

 

Alityöllisiä ovat henkilöt, jotka ovat työssä, mutta haluaisivat tehdä enemmän työtunteja kuin mitä tutkimushetkellä on tarjolla. Talouden näkymien heiketessä ja kysynnän hiipuessa osa-aikatyötä tekevien työtunnit vähenevät ensimmäisenä.

Vuoden 2014 toisella neljänneksellä työikäisestä väestöstä (15-74-vuotiaat) täystyöllisiä oli 2 360 000 (58 %), alityöllisiä 130 000 (3 % ), työttömiä 265 000 (6 % ), piilotyöttömiä 128 000 (3 %) ja 1 211 000 (30 %) on muuten työmarkkinoiden ulkopuolella (Kuvio 2).

Kuvio 2. Väestön tarkennettu työmarkkina-asema vuoden 2014 toisella neljänneksellä ikäluokittain

Väestön tarkennettu työmarkkina-asema vuoden 2014 toisella neljänneksellä ikäluokittain, Tieto&trendit-blogi, Tilastokeskus

 

Työvoimapotentiaalia on runsaasti muuallakin kuin varsinaisten työttömien, eli aktiivisten työnhakijoiden joukossa. Piilotyöttömyyden ja alityöllisyyden lisääntyminen on herättänyt kysymyksen, keitä nämä henkilöt ovat.

Piilotyöttömistä niukka enemmistö on miehiä. Piilotyöttömyys on yleisintä nuorilla ja iäkkäimmillä – vain viidesosa, eli 34 000 henkilöä, on 25–54-vuotiaita. Nuorten kohdalla opiskelu oli tavallisin syy, miksi töitä ei oltu etsitty vaikka töihin haluttiinkin.

Yli 64-vuotiaissa taas on merkittävä joukko eläkkeelle jääneitä, jotka kuitenkin vielä haluaisivat työtä, jos sitä olisi tarjolla.

Kaikista ikäryhmistä yhteensä tyypillisin syy oli kuitenkin, että töitä ei uskottu olevan saatavilla (31 %) tai muut henkilökohtaiset syyt (28 %). Verrattuna vuonna 2008 esitettyihin syihin yhä useampi mies uskoo siihen, että töitä ei löydy, kun taas naisilla ovat yleistyneet sairauksiin ja lasten hoitoon liittyvät syyt.

Aikasarjojen perusteella suhdannevaihtelut vaikuttavat erityisesti vanhempien ikäluokkien piilotyöttömyyteen. Piilotyöttömien keski-ikä laski 90-luvun lopulta aina vuoteen 2007, jonka jälkeen se nousi reippaasti vuonna 2008 ja näyttää nousevan lisää tänäkin vuonna. 

Alityöllisinä on niinikään hieman useammin alle 24-vuotiaita nuoria, mutta alityöllisyyttä löytyy tasaisesti myös muista ikäryhmistä aina 64 vuoteen asti. Alityöllisten keskimääräinen työaika oli 24 tuntia viikossa vuonna 2013 ja heistä 60 prosenttia on naisia.

Tyypillisesti työpaikat, joissa alityöllisyyttä esiintyy, ovat  palvelu-, rakennus- koulutus- ja kuljetusaloilla.

Kuvio 3. Piilotyöttömät iän ja syyn perusteella, miksi ei ole hakenut työtä. Vuonna 2013.

Piilotyöttömät iän ja syyn perusteella, Tieto&trendit-blogi, Tilastokeskus, Liisa Larja

Kuvioiden lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus.

Kokonaiskuvan hahmottamiseksi taantuman aikana kannattaakin tarkkailla pääindikaattorien ohella myös näitä työmarkkinoiden harmaan sävyjä ja niiden taustalla olevia syitä.

 

 

 

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
16.11.2023
Tuomo Heikura, Meri Raijas

Vuonna 2022 työpaikkoja vaihdettiin selvästi eniten terveys- ja sosiaalipalveluissa sekä hallinto- ja tukipalveluissa. Toimialojen vahva sukupuolittuneisuus näkyy myös työpaikkojen vaihdoksissa. Kaikkiaan vaihtoja oli vuonna 2022 lähemmäs 793 000, kertovat työmarkkinavirtoja koskevat kokeelliset laskelmat.

Artikkeli
25.8.2023
Pertti Taskinen

Kansainvälisen työvoimatutkimuksen mukaan Suomessa tehtiin Euroopan maista viidenneksi eniten etätöitä vuonna 2022. Vertailun kärkisijalla oli Alankomaat. Myös Ruotsi, Norja ja Islanti olivat Suomen edellä. Toisaalta etätyön säännöllisyydessä kärkimaa oli Irlanti ja heti toisena Suomi.

Artikkeli
10.8.2023
Tuomo Heikura, Pertti Taskinen

Keskimäärin 168 000 palkansaajaa – eli reilut seitsemän prosenttia palkansaajista – oli vuonna 2022 työviikon aikana sairauden takia poissa töistä, joko osan viikkoa tai koko viikon. Näistä enemmistö oli lyhyitä poissaoloja. Vuoden 2022 työvoimatutkimuksen tietojen perusteella sairauspoissaolot vaihtelevat hyvinkin paljon ammattiryhmittäin.

Artikkeli
30.6.2023
Tarja Baumgartner, Meri Raijas

Muutoksen suuruuteen on voinut vaikuttaa moni samanaikainen tekijä pandemiasta työvoima­tutkimuksen sisältö- ja menetelmä­muutokseen. Eri mittarit kertovat kuitenkin samansuuntaisesta myönteisestä kehityksestä. 

Blogi
30.5.2023
Elina Pelkonen, Meri Raijas

Uusi kokeellinen tilasto tarjoaa nopeammin tarkkaa alueittaista ja kansalaisuuden mukaista tietoa työllisyydestä. Rekisteritietoon perustuva kokeellinen tilasto ei tavoita kaikkia yrittäjiä, joten työllisten määrä jää pienemmäksi kuin työvoimatutkimuksessa. Lukujen kausivaihtelu on silti samansuuntaista.

tk-icons