Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät
  • Tämä juttu on arkistoitua sisältöä, joka tarjotaan luettavaksi sellaisenaan. Tämän vuoksi siinä voi olla saavutettavuusongelmia.

Onni suosii taitavaa

2.7.2014

Suosikkijoukkueita on pudonnut, valmentajia eronnut, aihetta saatu pohdinnoille pelisysteemeistä ja paitsiotuomioista. Voi olla paikallaan tutkia, mitä jalkapallosta kertoo data.

Jalkapallossa ottelun ennakkosuosikki voittaa harvemmin kuin muissa peleissä. Koripallossa ja käsipallossa suosikki häviää vain yhden pelin kolmesta. Jalkapallossa vedonvälittäjien suosikki voittaa vain hieman useamman kuin joka toisen ottelun. Syy: maalit ovat harvinaisia ja tasapelit yleisiä.

Huippujalkapalloilussa tehdään joka kolmannessa pelissä korkeintaan yksi maali. Yleisin lopputulos on 1–1. Siksi kohtalo puuttuu useasti peliin. Siksi sattuma on loogista, kuten Johann Cruyff, yksi suurista niin pelissä kuin sen ajattelijanakin, on sanonut.

”Puolet näkemistämme maaleista, puolet syntyneistä lopputuloksista eivät johdu taidosta ja kyvykkyydestä vaan sattumasta ja onnesta”, kirjoittavat Chris Anderson ja David Sally Numeropeli-teoksessaan.

Kirja on suositeltavaa luettavaa jalkapallosta ja tilastotieteestä kiinnostuneille. Samalta aukeamalta löytyy ottelukuvausta Manchesterin paikallisottelusta 2011 sekä astrofyysikkojen bayesilaisen analyysin tulos: ellei peli pääty kolmen tai neljän maalin voittoon, on hyvin vaikea olla varma, voittiko parempi joukkue.

Kirjoittajat ovat yhteiskuntatieteilijöitä ja saavat dataa analysoimalla pelistä irti uutta ymmärrystä. Kirjan alaotsikko onkin ”Luulet ymmärtäväsi jalkapalloa, mutta et tiedä siitä mitään.”

Miksi ensimmäinen jalkapalloanalyytikko, englantilainen Charles Reep erehtyi pitämään pitkän pallon taktiikkaa parhaimpana? Miksi lyhytsyöttöihin perustuva pallonhallintapeli osoittautui tehokkaammaksi? Miksi kulmapotku ei ole niin vaarallinen kuin britit luulevat? Kysymyksiin saadaan lujaan dataan ankkuroituvia vastauksia.

Kirja antaa ajattelemisen aihetta myös niille, joiden pitäisi ymmärtää peliä koska liikuttavat suuria rahoja. Taloustieteistä lainatuilla metodeilla kirjoittajat osoittavat, että joukkueessa ratkaisevampi merkitys on sen heikoimmalla lenkillä, ei tähtitieteellisiä siirtosummia maksavilla huipuilla.

Entä sitten valmentajat: Tilastot osoittavat, että valmentajan vaihtaminen ei ole ihme-, vaan usein lumelääke. Valmentajat tapaavat saada potkut tappioputken jälkeen. Kun sitten valmentajavaihdoksen jälkeen tulokset paranevat, kyse on yleensä tilastotieteessä tunnetusta regressiosta kohti keskiarvoa.

Valmentajienkin kohtalot kietoutuvat siis paljolti onneen ja sattumaan, toki taitoon myös. ”Olemme havainneet, että jalkapallossa on kaksi väylää menestykseen. Toinen on se, että on hyvä. Toinen on se, että on onnekas. Molempia tarvitaan mestaruuden voittamiseksi,” toteavat Numeropelin kirjoittajat.

Kuka siis Brasiliassa tai ensi viikolla alkavassa Helsinki Cupissa voittaakin, on mestaruutensa ansainnut. Matkan varrella pudonneet voivat kuitenkin ammentaa uutta potkua siitä, että heidän tappiossaan saattoi olla epäonnella ja sattumalla sijansa.

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.
tk-icons