Ravintoloiden vapautuneet aukioloajat lienevät hiukan lisänneet aamuöisiä pahoinpitelyitä. Kokonaisuudessaan kuitenkin yöaikaan tapahtuneet pahoinpitelyt ovat vähentyneet.
Päiväsaikaan, eli klo 8–21, tapahtuneiden pahoinpitelyiden osuus kaikista pahoinpitelyistä on kasvanut viime vuosina. Vuonna 2013 osuus oli 35 prosenttia ja 2019 osuus näyttää nousevan yli 40 prosentin (2019 tammi–syyskuun tilanne).
| Tapahtuma-aika | 2013 | 2014 | 2015 | 2016 | 2017 | 2018 | 2019 (1-9) |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 00:00–03:59 | 36,5 | 35,5 | 34,7 | 33 | 33 | 30,3 | 28,9 |
| 4:00–07:59 | 9,5 | 9,2 | 9,6 | 9,1 | 9 | 10,2 | 10,7 |
| 00:00–07:59 | 46 | 44,7 | 44,3 | 42,1 | 42 | 40,5 | 39,6 |
| 8:00–20:59 | 35,5 | 36,7 | 37,1 | 39,8 | 40,1 | 40,9 | 42,6 |
| 21:00–23:59 | 18,4 | 18,7 | 18,6 | 18,1 | 17,9 | 18,6 | 17,8 |
| 8:00–23:59 | 53,9 | 55,4 | 55,7 | 57,9 | 58 | 59,5 | 60,4 |
Lähde: Tilastokeskus, rikos- ja pakkokeinotilasto
Yöaikaan tapahtuneet pahoinpitelyt ovat siirtyneet hieman enemmän aamuyön ja aamun tunneille.
Pahoinpitelyiden määrä lisääntyy melko tasaisesti tunneittain puolen päivän jälkeen aamuyön tunneille asti, mutta kääntyy laskuun kello kolmen jälkeen. Selkein väheneminen tapahtuu kuitenkin aamulla viiden ja kuuden välillä, jolloin tilastoitujen pahoinpitelyiden määrä laskee noin 1 500:sta noin 500:een. (Taulukko 2)
| 21–21:59 | 22–22:59 | 23–23:59 | 0–0:59 | 1–1:59 | 2–2:59 | 3–3:59 | 4–4:59 | 5–5:59 | 6–6:59 | |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 2013 | 1 568 | 1 817 | 2 050 | 2 287 | 2 610 | 2 978 | 2 893 | 1 796 | 471 | 271 |
| 2014 | 1 546 | 1 525 | 1 954 | 2 115 | 2 367 | 2 465 | 2 597 | 1 509 | 443 | 248 |
| 2015 | 1 487 | 1 685 | 1 865 | 2 041 | 2 268 | 2 491 | 2 627 | 1 660 | 476 | 268 |
| 2016 | 1 513 | 1 529 | 1 724 | 2 005 | 1 989 | 2 330 | 2 376 | 1 471 | 446 | 231 |
| 2017 | 1 437 | 1 569 | 1 702 | 1 947 | 2 003 | 2 387 | 2 363 | 1 453 | 416 | 236 |
| 2018 | 1 524 | 1 638 | 1 685 | 1 902 | 1 895 | 2 119 | 1 971 | 1 538 | 565 | 286 |
| 2019* | 1 130 | 1 110 | 1 153 | 1 364 | 1 419 | 1 335 | 1 400 | 1 190 | 439 | 250 |
Lähde: Tilastokeskus, rikos- ja pakkokeinotilasto
Vuosina 2018 ja 2019 kello 04:n ja 06:n välillä tapahtuneiden pahoinpitelyiden määrä on noussut aiempiin vuosiin verrattuna. Muutos ei ole lukumäärissä tarkasteltuna suuri ja hävinnee osittain yöaikaan tapahtuneiden pahoinpitelyiden yleisen lukumäärän laskun taakse.
Myös poliisi on tiedottanut aamuyön tuntien pahoinpitelyiden lisääntyneen. Taustalla arvioidaan olevan alkoholilain muutos ja ravintoloiden aukioloaikojen vapautuminen.
Kello aamuneljän jälkeen, mutta ennen kahdeksaa tapahtuneiden pahoinpitelyiden osuus on kasvanut noin 9 prosentista vajaaseen 11 prosenttiin. Vastaavasti puolenyön jälkeen, mutta ennen neljää tapahtuneiden pahoinpitelyiden osuus on laskenut vajaasta 37 prosentista hieman alle 30 prosentin vuodesta 2013.
Tilastokeskuksen vapaa-aikatutkimuksen mukaan yökerhoissa käynti on vähentynyt viime vuosina. Tämä saattaa myös vaikuttaa yöaikana tapahtuneiden pahoinpitelyiden määrän laskuun.
Pahoinpitelyiden kokonaismäärässä ei viime vuosina ole tapahtunut suuria muutoksia. Vuosina 2015–2018 on tilastoitu noin 33 600 tapausta vuosittain. Vuoden 2019 tammi–syyskuun ennakkotiedot ovat myös samalla tasolla viime vuosien kanssa. Pahoinpitelyitä tapahtuu hieman enemmän huhti-syyskuussa kuin loka-maaliskuussa.
Yksityisessä asunnossa tapahtuneiden pahoinpitelyiden osuus on noussut 36 prosentista noin 42 prosenttiin, ja niiden osuus on suurimmillaan talvikuukausina.
Ravintoloissa tapahtuneiden pahoinpitelyiden osuus on pysytellyt noin kymmenessä prosentissa. Toki voidaan olettaa, että ravintolan henkilökunta ohjaa häiriökäyttäytyjät ulos ja välienselvittely jatkuu ulkosalla. Yleisillä paikoilla tapahtuneiden pahoinpitelyiden osuus on kuitenkin hieman laskenut tarkastelujaksolla: noin 34 prosentista vajaaseen 32 prosenttiin.
Yleisillä paikoilla tapahtuneiden pahoinpitelyiden osuus on suurimmillaan kesäkuukausina. Ravintoloissa puolestaan tapahtuu kesäkuukausina vähiten pahoinpitelyitä.
Suurimmillaan ravintoloissa tapahtuvien pahoinpitelyiden osuus on joulukuussa: 12,5 prosenttia. Toisaalta tammikuu on yhtä rauhallinen kuin heinäkuu.
Viikonpäivistä maanantai, tiistai ja keskiviikko ovat selkeästi rauhallisempia ja lauantai kiireisin (kuvio 1). Toki pyhäpäivien sijoittuminen viikolle saattaa näkyä. Esimerkiksi vuonna 2018 uudenvuodenaatto ja vappuaatto sijoittuivat maanantaille. Tuolloin maanantaina tapahtuneiden pahoinpitelyiden osuus oli 11,9 prosenttia, kun se vuonna 2017 oli 10 prosenttia.
Tilastosta voi myös havaita ns. ”pikkulauantain” eli keskiviikkoisin hieman vilkastuvan ravintolaelämän. Nimittäin torstaisin klo 24:n ja 04:n välillä tapahtuu noin neljännes torstain pahoinpitelyistä, kun muina arkipäivinä samaan kellonaikaan tapahtuu noin viidennes pahoinpitelyistä (kuvio 2). Muutoinkin torstaina tapahtuu hieman enemmän pahoinpitelyitä kuin alkuviikolla.
Ei ole yllättävää, että lauantaina ja sunnuntaina tapahtuvista pahoinpitelyistä suurin osa tapahtuu yöaikaan klo 24:n ja 8:n välillä. Vastaavasti suurin osa arkisin tapahtuvista pahoinpitelyistä tapahtuu klo 8:n ja 21:n välillä. Perjantai on hienoinen poikkeus, sillä silloin noin kolmannes pahoinpitelyistä tapahtuu klo 21:n ja puolenyön välillä.
Rikosilmoitukseen kirjataan tapahtuma-aika, mutta jos tarkkaa aikaa ei ole tiedossa, kirjataan aikaisin ja myöhäisin mahdollinen tapahtuma-aika. Tässä tarkastelussa on käytetty aikaisinta mahdollista aikaa, jos tarkkaa tekoaikaa ei ole tiedossa.
Niiden tapausten osuus, joissa tekoaikaa ei ole tiedossa, on noussut vuoden 2013 noin 17 prosentista noin 23 prosenttiin. Vaikka nämä tuntemattoman tapahtuma-ajan tapaukset huomioidaan, on klo 24:n ja 04:n välillä tapahtuneiden pahoinpitelyiden osuus laskenut vajaat kymmenen prosenttiyksikköä.
Kirjoittaja on yliaktuaari Tilastokeskuksen väestö- ja elinolot -yksikössä ja vastaa rikos- ja pakkokeinotilastosta.
Ulkomaalaistaustaisten osuus alle 18-vuotiaiden nuorten tekemistä ryöstöistä ja pahoinpitelyistä on noussut isoissa kaupungeissa, niin myös osuus nuorista. Määrällisesti pienen joukon tekemiset pilaavat enemmistön maineen.
Ryöstöistä ja pahoinpitelyistä epäillyt ovat vuodesta 2019 alkaen jälleen lisääntyneet kaikissa alle 21-vuotiaiden ikäryhmissä. Alle 15-vuotiailla vakavien rikosten osuus on kasvanut. Nuorten ryhmissä tekemät väkivaltarikokset ovat olleet jonkin verran yleisempiä pääkaupunkiseudulla, mutta laajemmin nuorten rikosten taustalla ei ole havaittavissa aiempaa suurempia ryhmiä taikka siihen viittaavaa systemaattista muutosta.
Rikosten tilastointi riippuu paljolti siitä, miten poliisi tallentaa tiedot järjestelmäänsä. Tilastokeskus ei tee suuria muutoksia poliisilta tulevaan aineistoon.
Kuinka monta tuomiota Suomessa annettiin taskuvarkaudesta vuonna 2019? Entä myymälävarkaudesta? Tietoja on aiemmin ollut saatavilla vain joiltain osin rikosilmoitusten ja syylliseksi epäiltyjen osalta. Nyt Tilastokeskuksessa on kokeiltu koneoppimista varkausrikosten luokittelemisessa. Tuloksissa yllättää ainakin polttoainevarkauksien suuri määrä.
Nuorten tekemät rikokset ovat olleet paljon esillä mediassa viime aikoina. Tilastojen mukaan alle 21-vuotiaiden osuudet kaikista tuomituista ovat vähentyneet. Mistä rikoksista ja millaisia rangaistuksia heille tuomitaan?
Rikoksiin syylliseksi epäiltyjen nuorten määrä on pääosin pienentynyt koko 2010-luvun ajan, samoin nuorten osuus kaikista tuomituista. Tilastojen perusteella rikollisuus keskittyykin aiempaa pienempään joukkoon nuoria, joista osa on siirtynyt vakavampiin rikoksiin.
Koronakevään aikana kodeissa tapahtui aiempaa enemmän niin puolisoon kuin lapsiinkin kohdistuvia väkivallantekoja. Ilmoitukset väkivallasta lisääntyivät kuitenkin vielä enemmän jo alkuvuonna ennen etätöihin eristäytymistä.
Rikosten esitutkinta-ajat ovat pidentyneet. Toisaalta etenkin lapsen seksuaaliset hyväksikäytöt voidaan ilmoittaa poliisille jopa vuosia teon jälkeen. Vanhojen rikosten selvittely on oletettavasti vaikeampaa.
