Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät

Kansainvälinen rikosluokitus auttaa vertailemaan maita ja trendejä

9.5.2018
Twitterissä: @kimmohaapakan

Lait vaihtelevat maittain, ja kansallisilla tilastoilla seurataan lain­säädännön vaikutuksia. Siksi maiden vertailuun tarvitaan kansain­välistä rikos­luokitusta.

Kansainvälinen rikosluokitus ICCS, International Classification of Crimes for Statistical Purposes, on YK:n huumeiden ja rikollisuuden torjunnasta vastaavan toimiston (UNODC) johdolla kehitetty luokitus.

Luokituksen tarkoituksena on parantaa kansain­välisten rikos­tilastojen laatua, yhtenäistää rikostilastoja ja helpottaa kansainvälisten tietojen vertailtavuutta. Lisäksi sen on tarkoitus tukea YK:n kestävän kehityksen indikaattorien tuottamista.

Luokitus muodostuu 11 pääryhmästä, jotka jakautuvat neli­portaisiksi ala­ryhmiksi. Pää­ryhmät on muodostettu siten, että niiden avulla on helppo seurata suurempia trendejä rikollisuudessa, esi­merkiksi seksuaali­rikollisuuden tai korruption kehitystä.

Monien maiden, myös Suomen, kansallisessa tilastoinnissa käyttämä luokitus perustuu lain­kohtiin, mikä hankaloittaa kansain­välistä vertailua ja raportointia. Kansalliset luokitukset ovat monesti muodostuneet tarpeesta seurata lain­säädännön vaikutuksia, ja niille on siten tarvetta myös jatkossa.

ICCS-luokitus perustuu lain­kohtien sijaan teon­kuvauksiin. Niinpä se tarjoaa kehikon, joka mahdollistaa eri lähteistä (hallinnolliset aineistot ja kysely­tutkimukset) saatavan tilasto­tiedon vertailun. ICCS-luokituksen tarkoituksena onkin luoda eri kyselyihin ja raportointeihin yhtenäinen kuvaus eri rikoksille.

Vertailua tarvitaan esimerkiksi kansain­välisten sopimuksien noudattamisen seurannassa (Istanbulin sopimus jne.). Kaikki uudet ja meneillään olevat EU- ja YK-tason rikos­tiedonkeruut tulevat perustumaan ICCS:ään. Tällaisia ovat mm. UN-CTS (crime trend survey) sekä sen yhteydessä toteutettava EU-tiedon­keruu.

Vuoden 2017 UN-CTS, koskien tilasto­vuotta 2016, toteutettiin ICCS-luokituksella. Tämän kyselyn tulokset julkaistaan kesän 2018 aikana.

Suomi eturintamassa

Suomen osalta luokituksen käyttöön­ottoa on edistetty laatimalla koodiston vastaavuus­taulukko, jossa kaikille kansallisen koodiston runsaalle tuhannelle koodille on haettu ICCS-luokitusta vastaava koodi.

Suomi on myös ensimmäinen maa, jossa koko kansallinen koodisto on käännetty ICCS-luokitukseen. Suomella on myös edustaja luokituksen asiantuntija­ryhmässä.

Suomen osalta kansallisen rikos­luokituksen sovittaminen ICCS-luokitukseen on loppu­suoralla ja alustavia lukuja voidaan julkaista.

Toki jotain kohtia luokituksesta ei voida täyttää esi­merkiksi sen takia, että kyseinen teko ei ole rikos Suomessa tai nykyisen kansallisen tilastoinnin tarkkuus ei ole riittävä. Tällaisia ovat esi­merkiksi pakko­avioliitto (ICCS 020292), joka ei ole Suomessa oma rikos­nimike, tai monet ympäristö­rikokset.

Nykyisellä tilastointi­tarkkuudella ei ole mahdollista sanoa vaikkapa ympäristön turmelemisesta (RL 48:1§), kohdistuuko teko ilmaan, vesistöön vai maa­perään.

Alla on taulukossa 1 Tilasto­keskuksen rikos- ja pakkokeino­tilaston mukaiset rikos­luvut muutettuna ICCS-luokitusta vastaaviin pää­ryhmiin. Suurimman ryhmän muodostavat 09, Rikokset yleistä turvallisuutta ja valtion turvallisuutta vastaan. Suuruus johtuu ala­kohdasta 0907, Vahinkoa aiheuttamaton liikenne­rikkomus, johon kuuluvat miltei kaikki liikenne­rikokset ja -rikkomukset.

Taulukossa 2 on avattu pääryhmän 10 ympäristö­rikokset tarkemmalle tasolle. Taulukosta näkyy, että ympäristö­rikoksia ei saada juurikaan luokiteltua 2-tasoa tarkemmalla tasolla. Useissa muissa pää­ryhmissä tilanne on tässä suhteessa parempi.

Tilastokeskuksen rikos- ja pakkokeino­tilaston sekä syytetyt, tuomitut ja rangaistukset -tilastojen tietoja on jatkossa tarkoitus julkaista sekä kansallisella luokituksella että ICCS-luokituksella.

Taulukko 1. Tietoon tulleet rikokset ICCS-rikos­luokituksen pääryhmittäin
Taulukko 1. Tietoon tulleet rikokset ICCS-rikos­luokituksen pääryhmittäin. Lähde: Tilastokeskus, Rikos- ja pakkokeino­tilasto
Lähde: Tilastokeskus, Rikos- ja pakkokeino­tilasto
Taulukko 2. Tietoon tulleet ympäristö­rikokset ICCS-rikos­luokituksella
Taulukko 2. Tietoon tulleet ympäristö­rikokset ICCS-rikos­luokituksella.  Lähde: Tilastokeskus, Rikos- ja pakkokeino­tilasto
Lähde: Tilastokeskus, Rikos- ja pakkokeino­tilasto

Lue samasta aiheesta:

Blogi
17.11.2023
Kimmo Haapakangas

Ulkomaalais­taustaisten osuus alle 18-vuotiaiden nuorten tekemistä ryöstöistä ja pahoin­pitelyistä on noussut isoissa kaupungeissa, niin myös osuus nuorista. Määrällisesti pienen joukon tekemiset pilaavat enemmistön maineen.

Artikkeli
9.6.2023
Kimmo Haapakangas, Markus Kaakinen

Ryöstöistä ja pahoinpitelyistä epäillyt ovat vuodesta 2019 alkaen jälleen lisääntyneet kaikissa alle 21-vuotiaiden ikäryhmissä. Alle 15-vuotiailla vakavien rikosten osuus on kasvanut. Nuorten ryhmissä tekemät väkivaltarikokset ovat olleet jonkin verran yleisempiä pääkaupunkiseudulla, mutta laajemmin nuorten rikosten taustalla ei ole havaittavissa aiempaa suurempia ryhmiä taikka siihen viittaavaa systemaattista muutosta.  

Artikkeli
16.4.2021
Kimmo Haapakangas, Salla-Tuulia Tuominiemi

Kuinka monta tuomiota Suomessa annettiin taskuvarkaudesta vuonna 2019? Entä myymälävarkaudesta? Tietoja on aiemmin ollut saatavilla vain joiltain osin rikosilmoitusten ja syylliseksi epäiltyjen osalta. Nyt Tilastokeskuksessa on kokeiltu koneoppimista varkausrikosten luokittelemisessa. Tuloksissa yllättää ainakin polttoainevarkauksien suuri määrä.

Artikkeli
13.1.2021
Salla-Tuulia Tuominiemi

Nuorten tekemät rikokset ovat olleet paljon esillä mediassa viime aikoina. Tilastojen mukaan alle 21-vuotiaiden osuudet kaikista tuomituista ovat vähentyneet. Mistä rikoksista ja millaisia rangaistuksia heille tuomitaan?

Artikkeli
8.5.2018
Kimmo Haapakangas

Pojista on polvi parantunut myös rikos­tilastojen valossa. Nuorten osuus kaikista rikos­epäilyistä on laskussa, samoin rikoksesta epäiltyjen osuus nuorten ikä­luokissa.

tk-icons