Asuntomarkkinoiden pohja on saavutettu ja syksyllä alkaa nousu, kertovat kiinteistönvälitystoimistojen ja pankkien esittämät ennusteet. Perustuvatko nämä ennusteet faktatietoon vaiko pikemminkin toiveajatteluun? Tilastokeskuksesta eläköitynyt hinta-asiantuntija Ilkka Lehtinen arvioi blogissaan asuntomarkkinoiden kehitysnäkymiä.
- Tämä juttu on arkistoitua sisältöä, joka tarjotaan luettavaksi sellaisenaan. Tämän vuoksi siinä voi olla saavutettavuusongelmia.
Pientalorakentamisen lasku taittunut – omatoimirakentaminen hiipuu
Liiketaloudellinen rakentaminen kasvattaa osuuttaan pientalomarkkinoilla. Liiketaloudellisen ja omatoimisen pientalorakentamisen trendit ovat poikenneet toisistaan vuodesta 2015 alkaen.
Pixhill
Liiketaloudellinen rakentaminen kasvattaa osuuttaan pientalomarkkinoilla. Liiketaloudellisen ja omatoimisen pientalorakentamisen trendit ovat poikenneet toisistaan vuodesta 2015 alkaen.
Pientaloteollisuus ry (PTT) uutisoi vuoden 2017 ensimmäisen neljänneksen suhdannekatsauksessaan jäsenyritystensä omakotitalotoimitusten määrän olevan kasvussa. Omakotitalotoimitusten määrä kasvoi 11 prosenttia vuositasolla ja alan näkymät arvioidaan myönteisiksi. Myös Valtiovarainministeriön johtaman rakennusalan suhdanneryhmän Rakentaminen 2017–2018 –katsauksen mukaan pientalorakentamisen lasku olisi hiljalleen tasoittumassa.
Tarkastelen tässä artikkelissa pientalorakentamisen suhdannekehitystä rakennus- ja asuntotuotantotilaston perusaineiston avulla. Käyttämäni aineisto koostuu kuntien rakennusvalvontaviranomaisten Väestörekisterikeskukselle toimittamista ilmoituksista rakennusluvanvaraisista rakennushankkeista ja rakennusvaiheista.
Tarkastelen pelkästään uusia rakennuksia eli aineistossa ei ole mukana rakennusten laajennuksia tai uudestaan rakentamiseen verrattavia rakennushankkeita. Lisäksi artikkelissa on tarkasteltu uusien rakennusten, eikä asuntojen, lukumäärää. Mukana ovat uudet erilliset pientalot eli sekä yhden- että kahden asunnon talot.
Kuvio 1. Erillisten pientalojen aloitusten (rakennusten kappalemäärä) liukuva vuosisumma 1995/1 – 2017/5
Lähde: Tilastokeskus, rakennus- ja asuntotuotantotilasto
Kuviossa 1 on esitetty aloitettujen uusien pientalojen (kpl) liukuva vuosisumma[1]. Aloitusten perusteella pientalorakentamisessa näkyy kasvun merkkejä ja toukokuusta 2016 toukokuuhun 2017 aloitusten vuosisumma onkin kasvanut noin 7 prosenttia.
Nykytilanne on kuitenkin kaukana tarkasteluajanjakson huippulukemista. Vuonna 2007 aloitusten vuosisumma oli jopa 15 000 kappaletta ja vielä vuonna 2011 saavutettiin noin 11 000 kappaleen lukemia. Toukokuun 2017 vastaava lukema on noin 6 300 kappaletta. Tuorein aineisto kuitenkin tukee Valtiovarainministeriön suhdanneryhmän arviota; vuodesta 2012 jatkunut pientalorakentamisen hiipuminen näyttää taittuneen.
Liiketaloudellinen rakentaminen kasvussa
Pientalorakentamista kokonaisuutena tarkastellessa on kuitenkin hyvä huomioida se, että ammattimaisen ja omatoimisen rakentamisen trendit voivat poiketa toisistaan. Rakennusten pääasiallista rakentajaa tarkastelemalla saa pientalorakentamisen tilasta Suomessa monipuolisemman kuvan.
Käyttämäni aineiston perusteella voidaan osittain tutkia näitä eroja, sillä rakennushankeilmoitusta (RH1) koskevalla lomakkeella kysytään myös rakennuksen pääasiallista rakentajaa, joka voi olla joko liiketaloudellinen tai muu.
Lomakkeen täyttöohjeissa todetaan: Liiketaloudellinen rakentaminen merkitään rakentajaksi silloin, kun suurin osa rakentamistyöstä teetetään ulkopuolisella rakentajalla kuten esimerkiksi työkunta, kirvesmiesryhmä, urakoitsija. Muu rakentaminen merkitään rakentajaksi silloin, kun suurin osa rakentamistyöstä tehdään omatoimisesti.
Kuvio 2. Erillisten pientalojen aloitusten liukuva vuosisumma (rakennusten kappalemäärä), päärakentajana liiketaloudellinen 1995/1 – 2017/5
Lähde: Tilastokeskus, rakennus- ja asuntotuotantotilasto
Kuviosta 2 näemme, että pientalojen liiketaloudellinen rakentaminen on lähtenyt selvään kasvuun vuonna 2015. Vuoden 2016 toukokuusta vuoden 2017 toukokuuhun liiketaloudellisen rakentamisen aloitusten vuosisumma on kasvanut lähes 22 prosenttia. Tällä hetkellä lähestytäänkin jo 2010-luvun huippua, joka saavutettiin toukokuussa 2011.
Koko tarkasteluajanjaksolla pientalojen liiketaloudellisen rakentamisen huippu koettiin ennen finanssikriisiä maaliskuussa 2006, johon verrattuna nyt liikutaan noin 30 prosenttia matalammalla tasolla. Liiketaloudellinen pientalorakentaminen on siis toipunut finanssikriisistä nopeammin kuin koko pientalorakentaminen.
Omatoiminen rakentaminen jatkaa hiipumistaan
Sen sijaan omatoimisen pientalorakentamisen, siis hankkeiden joiden päärakentajaksi on merkitty ”muu”, aloituksissa ei näy vastaavia kasvun merkkejä.
Toukokuusta 2016 toukokuuhun 2017 aloitusten vuosisumma on pienentynyt noin 3 prosenttia. Kuten kuviosta 3 näemme, omatoimisen pientalorakentamisen trendi on jatkunut laskevana vuodesta 2011 alkaen.
Kuvio 3. Erillisten pientalojen aloitukset (rakennusten kappalemäärä) päärakentajana muu (omatoiminen) 1995/1 – 2017/5
Lähde: Tilastokeskus, rakennus- ja asuntotuotantotilasto
Omatoimisen pientalorakentamisen vuosisumman uusin havainto on lähes 60 prosenttia pienempi kuin 2010-luvun huippulukema, joka saavutettiin lokakuussa 2010. Vilkkainta omatoimisen pientalorakentamisen aikaa elettiin juuri ennen finanssikriisiä. Tarkasteluajanjakson huipulla käytiin vuonna 2007, jolloin aloitusten vuosisumma oli yli 11 000 kappaletta. Näistä lukemista aloitukset ovat laskeneet alle kolmannekseen.
Liiketaloudellisen ja omatoimisen pientalorakentamisen trendit ovat siis vuodesta 2015 alkaen kulkeneet eri suuntiin.
Liiketaloudellinen ja omatoiminen lähestyvät toisiaan
Kuvioista voidaan myös huomata, että pientaloja rakennetaan kuitenkin omatoimisesti enemmän kuin liiketaloudellisesti.
Liiketaloudellisen pientalorakentamisen osuus aineistossa onkin selvästi pienempi kuin arviot valmisosatalojen markkinaosuuksista[2]. Jos talotoimitus kattaa esimerkiksi 30 prosenttia rakennushankkeen kokonaiskustannuksista ja talo rakennetaan omatoimisesti loppuun, oletettavasti hankkeen päärakentajaksi merkitään ”muu”.
Täysin omatoiminen pientalorakentaminen saattaa siis olla vähentynyt jopa enemmän kuin aloitusten vuosisumman kehitys antaa ymmärtää. Tähän johtopäätökseen päästään, jos oletetaan valmisosatalojen, joiden päärakentajana on muu, rakentamisen olevan liiketaloudellisen rakentamisen tapaan kasvussa. Valitettavasti tarkempaa tietoa ei ainakaan tästä aineistosta ole saatavilla.
Lisäksi näyttää siltä, että liiketaloudellinen ja omatoiminen rakentaminen lähestyvät toisiaan rakennusten kappalemäärillä mitattuna. Vielä ennen finanssikriisiä omatoimisen pientalorakentamisen vuosisumma oli kolminkertainen verrattuna liiketaloudelliseen. Tuoreimpien lukemien välinen ero on enää alle 30 prosenttia. Liiketaloudellinen pientalorakentaminen siis kasvattaa osuuttaan koko pientalorakentamisesta.
Uudellamaalla suositaan liiketaloudellista
Kuviossa 4 on eritelty liiketaloudellisen ja omatoimisen (muu) pientalorakentamisen aloituksia suuralueittain (NUTS 2 -alueittain). Aloitusten määrää on mitattu vuoden 2017 tammi–toukokuun liukuvien vuosisummien keskiarvolla.
Kuvio 4. Liiketaloudellisen ja omatoimisen pientalorakentamisen aloitukset suuralueittain (2017 tammi–toukokuun liukuvien vuosisummien keskiarvo, rakennusten kappalemäärä)
Lähde: Tilastokeskus, rakennus- ja asuntotuotantotilasto
Helsinki-Uusimaa on poikkeuksellinen alue siinä mielessä, että liiketaloudellisen pientalorakentamisen aloitukset ylittävät omatoimisten aloitusten määrän. Helsinki-Uudellamaalla myös rakennetaan aineiston perusteella selvästi eniten pientaloja liiketaloudellisesti.
Huomionarvoista on myös se, että kaikilla muilla Manner-Suomen alueilla omatoimisen pientalorakentamisen määrä on yhä selvästi liiketaloudellista suurempaa. Eniten omatoimista pientalorakentamista on aineiston perusteella Pohjois- ja Itä-Suomessa, eikä Länsi-Suomikaan jää kauas.
Kirjoittaja on yliaktuaari Tilastokeskuksen yritystilastot-yksikössä.
[1] Esimerkiksi toukokuun 2017 liukuva vuosisumma muodostetaan laskemalla yhteen toukokuun 2017 havainto sekä 11 edellistä kuukausihavaintoa.
[2] Valmisosatalo tarkoittaa sellaista rakentamista, missä talotoimittaja rakentaa talon osin valmiiksi, mutta joka rakennetaan omatoimisesti loppuun. Valmistalo taas tarkoittaa niin sanottua avaimet käteen – rakentamista, jossa talo rakennetaan talotoimittajan toimesta muuttovalmiiksi.
Esimerkiksi PTT ry:n suhdannekatsauksessa arvioidaan valmisosatalorakentamisen (oletettavasti sisältäen myös valmistalorakentamisen) osuudeksi kaikista omakotitalojen aloituksista 70–75 prosenttia.
Lue samasta aiheesta:
Korona-aika on vaikuttanut asuntomarkkinaan monella tavoin: kaupunkien vetovoima on säilynyt ja kiinnostus omakotitaloasumiseen ja rivitalokoteihin on kasvanut. Yksinasuvien määrän kasvu pitää yllä pienten kaupunkiasuntojen kysyntää, mutta myös isommat asunnot kiinnostavat ostajia aiempaa enemmän.
Asuntorakentaminen voidaan julistaa yhdeksi koronavuoden voittajaksi. Asunnoille myönnetyt rakennusluvat ja uusien aloitettujen asuntohankkeiden hyvä kehitys sekä piristynyt asuntokauppa ennakoivat alalle myös hyvää tulevaisuutta. Uusien kerros- ja rivitaloasuntojen tarjonta myynti-ilmoitusten perusteella sen sijaan laahaa jäljessä vuoden 2019 lukemista.
Asuntokauppa on toipunut varsin nopeasti kevään shokista, mutta uusien asuntojen rakentaminen on vähenemässä. Tilastokeskuksen asumisen ja rakentamisen asiantuntijat kertovat kehityksestä myös, että
- Asuntojen hinta- ja vuokrakehityksessä erot alueiden välillä ja sisällä kasvavat edelleen.
- Vanhojen asuntojen kauppa kävi heinä-syyskuussa hyvin.
- Kuluttajien asunnonosto- ja lainanottoaikeet ovat korkealla tasolla, mutta pientä pudotusta syyskuun huipuista.
- Tyhjien asuntojen määrä lisääntyy edelleen koko maassa.
Vuoden 2019 lopussa Suomessa oli reilusti yli kolme miljoonaa asuntoa, joista noin joka kymmenes oli vailla vakituista asukasta. Tyhjien asuntojen määrä on lisääntynyt 2000-luvulla lähes 130 000 asunnolla. Eniten tyhjillään on kerrostaloasuntoja. Syyt tyhjien asuntojen taustalla ovat moninaiset ja alueittaiset erot huomattavan suuria.
Kuudessa suurimmassa kaupungissa on viimeisen vuoden ajan aloitettu rakentaa noin 3 500 asuntoa enemmän kuin uusia rakennuslupia on haettu. Hupenevatko lupavarastot hiljalleen hidastaen rakentamisen laivan kulkua?
Asuntotuotanto nousi jälleen uuteen ennätykseen viime vuonna. Onko tuotanto ollut järkevällä tasolla?
Asuntokauppa on piristynyt viime vuoteen ja alkuvuoteen verrattuna etenkin pääkaupunkiseudulla, mutta rakentaminen on vähenemässä. Erot alueiden välillä ja sisällä ovat huomattavia, analysoivat Tilastokeskuksen asiantuntijat. Muita asunto- ja rakennusmarkkinoiden kehityssuuntia ovat vuokralla asumisen yleistyminen edelleen ja suuret yhtiölainaosuudet, joiden kasvu näyttäisi viime aikoina kuitenkin pysähtyneen.