tk-icons
Sivuston näkymät
  • Tämä juttu on arkistoitua sisältöä, joka tarjotaan luettavaksi sellaisenaan. Tämän vuoksi siinä voi olla saavutettavuusongelmia.

Ilmastonmuutos haastaa tulevaisuuden – ja sen tilastoinnin

17.12.2013

Varsovassa käytiin marraskuussa ilmastoneuvottelut, joissa Tilastokeskuksen kehittämis­päällikkö Riitta Pipatti toimi EU:n neuvottelijana kasvihuone­kaasujen raportointiin liittyvissä kysymyksissä. Pipatin vastuulla oli maaraportin ja kaksivuotis­raportin tarkastusohjeita käsittelevien kokousten puheenjohtajuus.

Leena Storgårds

Varsovassa käytiin marraskuussa ilmastoneuvottelut, joissa Tilastokeskuksen kehittämis­päällikkö Riitta Pipatti toimi EU:n neuvottelijana kasvihuone­kaasujen raportointiin liittyvissä kysymyksissä.

Pipatin vastuulla oli maaraportin ja kaksivuotis­raportin tarkastusohjeita käsittelevien kokousten puheenjohtajuus. Sen lisäksi hän neuvotteli mm. kasvihuone­kaasujen raportointiin ja Kioton pöytäkirjan toisen velvoite­kauden toimeen­panoon liittyvistä säännöistä.

Miten päästä vähähiilisen yhteiskuntaan, mitä teknologioita tulisi kehittää, miten tehdä yhteistyötä sekä miten kaupunkien tulisi vastata ilmastonmuutoksen haasteisiin? Muun muassa näitä kysymyksiä pohdittiin ilmastoneuvottelujen yhteydessä pidetyssä ”Sustainable Innovation Forum” tilaisuudessa.

EU:n ympäristökomissaari Janez Potočnik korosti tilaisuudessa pitämässään puheessa tarvetta talouden rakennemuutokseen ja vihreiden arvojen huomioimiseen päätöksenteossa. Innovaatioille tulisi luoda yhteinen politiikka ja yhteiset tavoitteet sekä vähennettävä esteitä innovaatioiden kehittämiseen ja tuottamiseen. On suunniteltava yhdessä tarvittavat toimenpiteet ja mitattava tavoitteiden saavuttamista. Keskeinen kysymys on, miten lisätä kansalaisten hyvinvointia pienemmillä resursseilla.

Puheenvuoroissa nousi useasti esiin muun muassa kestävä kehitys, ympäristön tila, innovaatiot, uudet teknologiat, tietotekniikan luomat mahdollisuudet, tutkimus ja kehittäminen, energiasektorin merkitys, hyvinvoinnin ylläpitäminen (teollisuusmaat) ja edistäminen (kehitysmaat).

Ympäristöministeri Ville Niinistö painotti omassa puheenvuorossaan pohjoismaisen yhteistyön kulttuuria ja laajuutta. Hyvänä esimerkkinä yhteistyöstä mainittiin vihreän talouden aloite, joka on tehty pohjoismaisten pääministerien johdolla.

Innovatiivisista teknologioista puhuttaessa energiasektori nousee erityisen tärkeäksi kehittämisalueeksi. Maailman energianeuvosto (World Energy Council) on julkaissut muutoksen edistämistä käsittelevän opuksen ”Maailman energiatrilemma”. Sen mukaan suurin haaste on luoda energiapolitiikka, joka a) turvaa energiainfrastruktuurin toimintavarmuuden, b) varmistaa energian saatavuuden ja tarjonnan kuluttajille ja c) edistää energiatehokkuutta ja uusiutuvien energiamuotojen tuotantoa ja käyttöä.

Miten ilmastonmuutokseen tulisi vastata? Foorumin keskustelujen perusteella vastaus on uuden innovatiivisen teknologian luominen erityisesti energiasektorille ja panostaminen paitsi ympäristöliiketoimintaan (clean tech) myös muuhun teollisuuteen. Tietotekniikkaa tulee hyödyntää kokonaisvaltaisesti, eri osapuolten välistä yhteistyötä lisätä sekä pyrkiä saavuttamaan laajempi yhteisymmärrys tilanteesta, tavoitteista ja tarvittavista toimenpiteistä.

Miten ilmastonmuutos sitten haastaa tilastoinnin?

Monet keskusteluissa esille nousseet asiat ovat sellaisia, joita halutaan jatkossa seurata raportoinnin ja tilastoinnin kautta. Ilmastonmuutos tuokin erityisen suuren haasteen ympäristö-, energia- ja kasvihuonekaasutilastoinnille.

Ympäristö­tilastoinnin uusia alueita ovat muun muassa ympäristö­liike­toiminnan ja ympäristötilin­pidon tilastoiminen, energiatilastoinnissa energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian tilastoiminen ja kasvihuonekaasu­inventaariossa uusien Kioton toisen velvoitekauden raportointi­vaatimusten huomioiminen laskentajärjestelmässä.

Lisäksi ilmastonmuutos vaikuttaa myös moniin muihin tilastoalueisiin: esimerkiksi hyvinvoinnin kuvaamiseen (mm. ympäristön tilan vaikutus hyvinvointiin), väestötilastoihin (mm. kaupungistuminen), vesitilastoihin (mm. puhtaan veden saatavuus), innovaatio- ja t&k-tilastoihin (mm. uudet teknologiat ) sekä julkisen talouden (esim. vihreät julkiset hankinnat) tilastointiin – vain muutamia mainitakseni.

Kuten Yhdistyneiden kansakuntien ympäristöohjelman (UNEP) johtaja Achim Steiner totesi, ”nyt on aika tehdä päätöksiä tarvittavista toimenpiteistä, joilla edistetään hyvinvointia ja talouden kasvua huomioiden samalla ympäristön tila ja ilmastonmuutoksen vaikutus maapallolle ja tulevaisuuden sukupolville.” Vastaavasti on aika toimia myös tilastoinnin kehittämiseksi.

 

Leena Storgårds

Tilastojohtaja

Talous- ja ympäristötilastot -yksikkö

 

Tilaa Tieto&trendit-juttukooste sähköpostiisi

Kommentit

Lue samasta aiheesta:

Blogi
11.10.2019
Antti Katainen

Helsingin kaupungin keskustatunnelista käydyssä keskustelussa esiin noussut "tilastovirhe" on hyvä esimerkki siitä, miten lähdetietojen oikeellisuus vaikuttaa tilastojen laatuun. Tämä korostuu erityisesti pienaluetilastoissa.

Blogi
10.9.2019
Jukka Hoffren

Arvioiden mukaan maailmanlaajuisesti noin 30 prosenttia kaikesta tuotetusta ruoasta päätyy hävikkiin. Suomessa kaikesta syömäkelpoisesta ruoasta haaskataan arviolta 10–15 prosenttia. Kotitaloudet heittävät ruokaa vuosittain roskiin 120–160 miljoonaa kiloa – noin 23 kiloa ruokaa suomalaista kohti. Esitetyt arviot ovat kuitenkin epävarmoja, ja ruokahävikin tilastointia ollaan parhaillaan kehittämässä.

Blogi
6.9.2019
Sampo Pehkonen

Vuoden 2018 palkkarakennetilastoon on tehty palkansaajien tuntiansiolaskentaan muutos, jonka sivutuotteena keskimääräiset ansiot laskevat etenkin miesvaltaisilla aloilla. Sen johdosta EU-määritelmän mukainen sukupuolten välinen palkkaero supistuu 0,7 prosenttiyksikköä.