XXXXXXXXXXXXXXXXXX

Yleistä tietoa tiedonkeruusta

Kulutustutkimuksen tarkoitus on kuvata suomalaisten kotitalouksien rahankäyttöä ja siinä tapahtuvia muutoksia. Väestöryhmäkohtaisia kulutustietoja ei saada mistään muualta.

Kulutustutkimuksen avulla voidaan selvittää esimerkiksi kotitalouden rakenteen ja tulojen vaikutusta kulutustapoihin tai kulutusverojen kohdentumista lapsiperheille ja yksinasuville.

Kulutustutkimus on ollut vuoteen 2016 saakka haastattelututkimus. Tiedot on kerätty joko puhelin- tai käyntihaastatteluin, kotitalouksien ostokuiteista ja kulutuksen muistikirjoista. Jos syksyllä 2020 toteutettavasta verkkolomakkeen pilottitiedonkeruusta saatavat kokemukset ovat rohkaisevia, Kulutustutkimuksen tiedot kerätään vuodesta 2022 alkaen haastattelujen lisäksi verkossa.

Kotitalouksien antamaa tietoa täydennetään hallinnollisilla rekisteriaineistoilla.

Vuodesta 1966 vuoteen 1990 kulutustutkimuksia tehtiin säännöllisesti viiden vuoden välein. Vuosina 1994–1996 kulutustutkimus valmistui vuosittain. Viimeisimmät kulutustutkimukset on tehty vuosina 1998, 2001, 2006, 2012 ja 2016.

Kulutustutkimusta tehdään kaikissa EU-maissa. EU:n tilastovirasto Eurostat ohjeistaa tutkimuksentekijöitä, jotta eri maiden kulutustiedot olisivat mahdollisimman vertailukelpoisia.

Tietosisältö

Vuoden 2021 pilottitiedonkeruu sisältää vastaajien ilmoittamat tiedot kotitaloutensa kahden viikon kulutuksesta. Aineistoa täydennetään rekisterilähteistä saatavilla kotitalouden taustatiedoilla. Lisäksi aineisto sisältää tiedonkeruusovelluksen käyttämisestä annetut palautteet.

Varsinainen Kulutustutkimus sisältää tietoja kotitalouksien rahankäytöstä yhden vuoden ajalta mahdollisimman kattavasti. Lisäksi aineistossa on tietoja kotitalouksien rakenteesta ja toiminnasta, kestokulutustavaroiden omistuksesta, asuinoloista sekä tuloista. Tutkimuksessa selvitetään myös julkisten hyvinvointipalvelujen käytöstä kotitalouksille koitunutta rahallista etuutta.

Kotitalouksien antamat tiedot ovat luottamuksellisia, eikä niitä luovuteta eteenpäin. Vain aineistosta tehtävät tilastot ovat julkisia. Yhteiskunnalliseen tutkimustarkoitukseen muokattavasta aineistosta poistetaan kaikki tiedot, jotka mahdollistavat yksittäisen kotitalouden tunnistamisen aineistosta.

Käytetyt luokitukset

Varsinaisen Kulutustutkimuksen haastattelukysymyksistä ja kotitalouden keräämistä kuiteista saatavat ostotiedot jaetaan kansainvälisen kulutusluokituksen (COICOP-HBS) mukaan noin 900 luokkaan. Luokituksen pääryhmät ovat:

  • 01 Elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat
  • 02 Alkoholijuomat ja tupakka
  • 03 Vaatteet ja jalkineet
  • 04 Asuminen ja energia
  • 05 Kodin kalusteet, koneet ja tarvikkeet
  • 06 Terveys
  • 07 Liikenne
  • 08 Tietoliikenne
  • 09 Kulttuuri ja vapaa-aika
  • 10 Koulutus
  • 11 Hotellit, kahvilat ja ravintolat
  • 12 Muut tavarat ja palvelut

Kotitalouksien kulutuksesta julkaistaan taulukkoja mm. kotitalouden koon ja rakenteen sekä sosioekonomisen aseman mukaan.

Tietojenkeruumenetelmät ja tietolähde

Vuonna 2021 toteutettava Kulutustutkimuksen pilottitiedonkeruu on tiedonkeruu, jonka otokseen kuuluvat suomenkieliset kotitaloudet on poimittu satunnaisesti Tilastokeskuksen väestötietokannasta. Tiedot saadaan tiedonkeruusovelluksen kautta. Aineistoa täydennetään hallinnollisilla rekisteritiedoilla.

Varsinainen Kulutustutkimus on haastattelututkimus, jonka otokseen kuuluvat kotitaloudet poimitaan satunnaisesti Tilastokeskuksen väestötietokannasta. Tiedot saadaan haastattelemalla ja kotitalouksien keräämistä ostokuiteista ja kulutuksen muistikirjaan tekemistä ostomerkinnöistä. Aineistoa täydennetään hallinnollisilla rekisteritiedoilla.