Siirry etusivulle - Tilastokeskus
Aiheet
Kansantalous

Kotitalouksien säästämisaste pieneni vuoden 2022 toisella neljänneksellä

Tilasto:
Viiteajankohta:
2022, 2. vuosineljännes
Julkaistu:
Seuraava julkistus:
Julkaisun tyyppi:
katsaus

Tilastokeskuksen mukaan kotitalouksien säästämisaste pieneni huhti-kesäkuussa edellisestä neljänneksestä. Sekä kulutusmenot että käytettävissä oleva tulo kasvoivat, mutta kulutusmenot kasvoivat selvästi enemmän. Kotitalouksien investointiaste pysyi edellisen neljänneksen tasolla. Yritysten voittoaste kasvoi 3,5 prosenttiyksikköä tammi-maaliskuuhun verrattuna. Yrityssektorin investointiaste pysyi edellisen neljänneksen tasolla.

Tunnusluvut on laskettu kausitasoitetuista aikasarjoista. Sektoritilit lasketaan ainoastaan käypähintaisina. Kotitalouksien oikaistulle käytettävissä olevalle tulolle on kuitenkin laskettu hintojen muutoksista puhdistettua kehitystä kuvaava indikaattori. Voitto-, säästämis- ja investointiasteet on laskettu nettomääräisistä luvuista, joista pääoman kuluminen on poistettu. Kotitaloudet-sektori ei sisällä kotitalouksia palvelevia voittoa tavoittelemattomia yhteisöjä.

Kotitaloudet

Kotitalouksien kausitasoitettu säästämisaste pieneni edellisen neljänneksen tiedosta ja oli huhti-kesäkuussa -2,5 %. Säästö saadaan vähentämällä käytettävissä olevasta tulosta kulutusmenot. Säästö on negatiivinen, mikäli kotitalouksien käytettävissä oleva tulo on pienempi kuin kotitalouksien kulutusmenot. Säästämisaste on kotitalouksien säästön osuus käytettävissä olevasta tulosta.

Vuoden 2022 toisella neljänneksellä sekä kotitalouksien käytettävissä oleva tulo että kulutusmenot kasvoivat edelliseen neljännekseen verrattuna. Koska kulutusmenot kasvoivat selvästi enemmän, säästö oli negatiivinen ja säästämisaste pieneni edelliseen neljännekseen verrattuna. Voimakas kuluttajahintojen nousu eli inflaatio näkyy selvänä kasvuna käypähintaisissa kulutusmenoissa.

Kotitalouksien kausitasoitettu investointiaste oli käytännössä sama kuin edellisellä vuosineljänneksellä, 14,8 %. Investointiaste on kotitalouksien investointien suhde käytettävissä olevaan tuloon. Suurin osa kotitalouksien investoinneista muodostuu asuntoinvestoinneista. Sekä kotitalouksien investoinnit että käytettävissä oleva tulo kasvoivat hieman, ja investointiaste pysyi käytännössä samalla tasolla.

Edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna kotitalouksien käytettävissä oleva tulo kasvoi miljardilla eurolla vuoden 2022 toisella vuosineljänneksellä. Käytettävissä olevan tulon tärkeimmät komponentit ovat tulopuolella saadut palkat, yrittäjä- ja omaisuustulot sekä saadut sosiaalietuudet. Menoeristä suurimpia ovat maksetut verot ja sosiaaliturvamaksut.

Vuoden 2022 toisella neljänneksellä saadut palkat kasvoivat 1,4 miljardilla eurolla ja saadut omaisuustulot kasvoivat arviolta 0,8 miljardilla eurolla, kun taas yrittäjätulot ja saadut sosiaalietuudet pysyivät samalla tasolla vuodentakaisiin lukuihin verrattuna. Menopuolella taas maksetut verot kasvoivat 1,2 miljardia euroa, joskin luvussa on aidon kasvun lisäksi lähdeverotuksen menettelymuutokseen liittyvää kasvua, joka todennäköisesti tulee näkymään palautuksina tulevina vuosina. Kotitalouksien itsensä maksamat sosiaaliturvamaksut pysyivät samalla tasolla edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna.

Kun käytettävissä olevaan tuloon lisätään julkiset sektorin ja voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen tuottamat yksilölliset palvelut, kuten koulutus-, terveys- ja sosiaalipalvelut, päästään oikaistun käytettävissä olevan tulon käsitteeseen. Oikaistu käytettävissä oleva tulo on OECD:n suosittelema mittari kotitalouksien taloudellisen hyvinvoinnin arviointiin. Vuoden 2022 toisella vuosineljänneksellä kotitalouksien oikaistu käytettävissä oleva tulo kasvoi käypähintaisesti 3,1 % ja hintamuutoksista puhdistettuna se pieneni –1,2 % edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna. Oikaistun käytettävissä olevan tulon hintamuutoksista puhdistettua kehitystä kuvaava indikaattori löytyy alla olevasta kuviosta.

Kotitalouksia palvelevien voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen maksamat palkansaajakorvaukset kasvoivat 4,5 % vuodentakaiseen neljännekseen verrattuna. Sekä urheilun että kulttuurin saralla monien yhdistysten toiminta on näyttää vähitellen palautuvan pandemiaa edeltävälle tasolle.

Tässä tilastossa kotitaloudet-sektori kattaa vain varsinaisen kotitaloussektorin S14. Sektori S15, kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt, lasketaan ja julkaistaan erikseen. Eurostatin julkaisussa kotitaloudet-sektori sisältää myös sektorin S15 tiedot. Toinen ero Eurostatin julkaisuun on kiinteän pääoman kulumisen huomioimisessa. Eurostat julkaisee investointi- ja säästämisasteet bruttolukuina eli sisältäen kiinteän pääoman kulumisen. Tässä tilastossa käytetään nettotietoja eli kiinteän pääoman kulumisen huomioiminen pienentää säästämisastetta ja kasvattaa investointiastetta.

Yritysten voittoaste kasvoi vuoden toisella neljänneksellä

Vuoden 2022 toisella neljänneksellä yritysten kausitasoitettu voittoaste kasvoi voimakkaasti päätyen 35,6 %:iin. Voittoasteella tarkoitetaan toimintaylijäämän osuutta arvonlisäyksestä. Toimintaylijäämä lasketaan vähentämällä arvonlisäyksestä maksetut palkansaajakorvaukset ja muut tuotantoverot ja lisäämällä saadut tuotantotukipalkkiot. Huhti-kesäkuussa muut tuotantoverot sekä tuotantotukipalkkiot pysyivät edellisen neljänneksen tasolla. Arvonlisäys kasvoi selvästi palkkoja enemmän, mikä kasvatti yritysten voittoastetta.

Yritysten investointiasteen, eli kiinteään pääomaan tehtyjen investointien osuus yrityssektorin arvonlisäyksestä, kehitys on hidastunut. Kausitasoitettu investointiaste kasvoi viimeksi vuoden 2021 tammi-maaliskuussa. Tämän jälkeen yritysten investointiaste on ollut laskeva. Vuoden 2022 huhti-kesäkuussa kausitasoitettu investointiaste ei juurikaan muuttunut edelliseen neljännekseen verrattuna. Huhti-kesäkuun investointiaste asettui 26 %:iin.

Vuodentakaiseen verrattuna yrityssektorin tuotos ja välituotekäyttö kasvoivat reilusti. Huhti-kesäkuussa nettoarvonlisäys kasvoi peräti 17,5 %. Hintojen nousun jatkuminen selittää osittain tätä kehitystä. Myös yritysten maksamat palkat kasvoivat vuodentakaiseen verrattuna, mutta palkkojen kasvu oli selkeästi arvonlisäyksen kehitystä maltillisempi.

Rahoitus- ja vakuutuslaitosten voitot laskivat

Rahoitus- ja vakuutuslaitosten kausitasoitettu arvonlisäys kasvoi 1,9 % edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä. Tuotos kasvoi 3,2 % ja välituotekäyttö 4,3 %. Sektorin voittoja kuvaava toimintaylijäämä oli 0,7 miljardia euroa eli 0,3 % laskussa vuoden toisella neljänneksellä. Maksetut palkansaajakorvaukset puolestaan kasvoivat 2,6 % vuodentakaisesta.

Sektorin omaisuustulot ja -menot kasvoivat edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä. Rahoitus- ja vakuutuslaitosten omaisuustulot kasvoivat 7 %. Omaisuusmenoja oli 88 %, eli noin 2,2 miljardia euroa enemmän kuin edellisen vuoden vastaavana neljänneksenä. Omaisuuserät pitävät sisällään muun muassa osingot, korot ja uudelleen sijoitetut voitot. Omaisuusmenojen voimakas kasvu selittyy erityisesti maksettujen osinkojen suurella määrällä poikkeukselliseen vertailuneljännekseen nähden. Vuoden 2021 toisella neljänneksellä useimmat pankit noudattivat Euroopan keskuspankin asettamaa suositusta osingonjakokiellosta.

Arvonlisäys ja toimintaylijäämä kuvaavat tuloja, jotka syntyvät rahoituspalvelujen tarjoamisesta yleisölle. Niihin ei lueta omaisuustuloja tai arvopapereiden hallussapitovoittoja.

Julkisyhteisöjen rahoitusasema parani

Julkisyhteisöjen sulautetut kokonaistulot kasvoivat 2,6 miljardia euroa ja sulautetut kokonaismenot 1,2 miljardia euroa vuoden takaisesta neljänneksestä. Tuloista kasvoivat eniten tuloverot, joita lisäsi myös rajoitetusti verovelvollisten osinkojen lähdeverotuksessa tapahtunut pidätysmenettelyn muutos. Vuoden 2022 toisella neljänneksellä Verohallinnon tilastojen mukainen lähdeverokertymä oli yli puoli miljardia euroa suurempi kuin koronapandemiaa edeltävän vuoden 2019 toisella neljänneksellä. Verosopimukset ovat edelleen voimassa, joten lähivuosina on odotettavissa suuria palautuksia. Tulojen ja menojen erotuksena laskettava nettoluotonanto oli huhti-kesäkuussa 1,4 miljardia euroa.

Sektoritilit neljännesvuosittain -tilastossa tarkastellaan julkisyhteisöjä kokonaisuutena. Tarkemmin julkisyhteisöjen neljännesvuosittaisista sektoritileistä saa tietoa Julkisyhteisöjen tulot ja menot -tilastosta, jossa myös alasektorit on eritelty: http://www.stat.fi/til/jtume/index.html.

Ulkomaankaupan arvo kasvoi voimakkaasti vuoden 2022 toisella neljänneksellä

Tavaroiden viennin käypähintainen arvo Suomesta ulkomaille oli 22,5 miljardia vuoden 2022 toisella neljänneksellä, mikä oli 34,2 % enemmän kuin vuosi sitten vastaavalla neljänneksellä. Palveluiden viennin arvo kasvoi 18,5 % vuodentakaisesta 7,5 miljardiin euroon. Tavaroiden tuonti Suomeen kasvoi 43,5 % vuodentakaisesta ja oli käypähintaiselta arvoltaan 22,9 miljardia euroa. Palveluiden tuonnin arvo oli 9,7 miljardia, mikä oli 36,3 % enemmän kuin vuosi sitten vastaavalla neljänneksellä. Tavaroiden ja palveluiden tase oli 2,6 miljardia alijäämäinen vuoden 2022 toisella neljänneksellä.

Ulkomaille huhti-kesäkuussa maksetut omaisuusmenot olivat 3,2 miljardia suuremmat kuin ulkomailta saadut omaisuustulot. Omaisuustulot ja -menot pitävät sisällään muun muassa osingot, korot ja uudelleensijoitetut voitot. Suomen ulkomaille maksamat tulonsiirrot olivat 0,4 miljardia suuremmat kuin Suomen ulkomailta saamat tulonsiirrot. Merkittävin tulonsiirtojen erä on valtion EU:lle maksama BKTL-maksu. Vaihtotase oli 6,2 miljardia alijäämäinen vuoden 2022 toisella neljänneksellä.  

Käytetyt tiedot ja menetelmät

Neljännesvuositiedot tarkentuvat lähdeaineistojen päivittyessä. Voimakkaimpia revisiot ovat viimeisten 2–3 vuoden osalta, koska vuositilinpidon tiedot ovat tuolloin vielä ennakollisia. Tämän tilastojulkaisun tiedot perustuvat 9.9.2022 mennessä käytettävissä olleisiin lähdeaineistoihin. Vuosien 1999–2020 tiedot vastaavat pääsääntöisesti kansantalouden tilinpidon vuosittaisia sektoritilejä.

Sektoritilien neljännesvuosijulkaisussa säästämisaste, voittoaste ja investointiaste ovat nettomääräisiä, eli kiinteän pääoman kuluminen on poistettu luvuista. Lisäksi kotitalouksien velkaantumisasteen laskennassa käytetään rahoitustilinpidon tietoa kotitalouksien lainavelkojen kannasta. Sektoritilien tietokantataulukossa on esitetty velkaantumisaste kausitasoitettuna ja kausitasoittamattomana. Rahoitustilinpito julkistaa velkaantumisasteen kausitasoittamattomista luvuista. Tunnusluvut on tässä tilastossa laskettu seuraavasti:

Kotitalouksien säästämisaste = B8N / (B6N+D8R)

Kotitalouksien investointiaste = P51K / (B6N+D8R)

Kotitalouksien velkaantumisaste = F4 / B6N

Yritysten voittoaste = B2N / B1NPH

Yritysten investointiaste = P51K / B1NPH

Kotitalouksien oikaistun käytettävissä olevan reaalitulon indikaattori on laskettu käyttämällä Neljännesvuositilinpito-tilaston hintatietoja, joilla oikaistun käytettävissä olevan tulon komponentit on deflatoitu. Kotitalouksien käytettävissä oleva tulo on deflatoitu kotitalouksien kulutusmenojen implisiittisellä hintaindeksillä. Kotitalouksia palvelevien voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen kulutukselle löytyy myös hintatieto. Menetelmällisenä puutteena julkisyhteisöjen yksilölliset kulutusmenot joudutaan deflatoimaan julkisten kokonaismenojen hintaindeksillä tarkemman tiedon puuttuessa. Volyymiaikasarja on muodostettu annual overlap -menetelmällä.

Taustatiedot

Dokumentaatio
Viittausohje

Tilaston asiantuntijat

Tiedustelut ensisijaisesti
Muut asiantuntijat
Vastaava osastopäällikkö

Miksi tätä sisältöä ei näytetä?

Tämä sisältö ei näy, jos olet estänyt evästeiden käytön. Jos haluat nähdä sisällön, tarkista evästeasetuksesi.