Eläkeikätavoite on saavutettavissa

  1. Ikääntyneiden työssäolo vahvassa kasvussa
  2. Ketkä jatkavat 60 ikävuoden jälkeen?
  3. Yli 60-vuotiaiden toimialarakenne poikkeaa nuoremmista
  4. Koulutustaso vaikuttaa työuran pituuteen
  5. Iäkkäillä vähän sairauspoissaoloja
  6. Millainen työ pitää työssä?
  7. Iäkkäiksi työssä pysyneet tyytyväisiä työn eri osatekijöihin
  8. Työaikajoustoja käytössä
  9. Iäkkäiden työ motivoi
  10. Myös työyhteisö vaikuttaa motivaatioon
  11. Työssä jatkamiseen voidaan vaikuttaa

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Työssä jatkamiseen voidaan vaikuttaa

Työssä jatkaminen yli 60-vuotiaana on lisääntynyt ja eläkkeelle siirtyminen myöhentynyt. Tästä kertovat niin Tilastokeskuksen työllisyystilastot kuin Eläketurvakeskuksen eläkkeellesiirtymisiän odotetta koskevat tilastot.

Yli 60-vuotiaiden työllisyydessä korostuu koulutuksen merkitys. Koulutustason edelleen noustessa onkin ennustettavissa, että eläkkeelle siirtyminen myöhentyy koko ajan myös tulevaisuudessa.

Suomessa 60-vuotiailla nais- ja miespalkansaajilla on lähes yhtä pitkä työura takanaan. Kun lisäksi tiedetään, että työssäkäynti on ollut kokoaikaista myös naisilla, on syytä olettaa, että varsinkin raskaassa työssä olleet naiset ovat valmiit lähtemään eläkkeelle jo 63-vuotiaina. Naisilla on ollut työn lisäksi myös koti ja perhe hoidettavanaan.

Monilla miehillä taas on takanaan pitkä ja raskas työura esimerkiksi teollisuudessa tai rakennuksilla. Vain perusasteen tutkinnon suorittaneiden 60-vuotiaiden miespalkansaajien työura oli työolotutkimuksen mukaan kestänyt pisimpään, keskimäärin 43,8 vuotta. Nämä raskasta työtä tehneiden joukot ovat vähenemässä työvoiman rakennemuutoksen myötä. Siitä huolimatta Suomessa on vielä melko pitkään heitä, jotka tarvitsevat 63 vuoden eläkeiän.

Raskaiden töiden ohella on kuitenkin yhä enemmän sellaisia töitä, jotka eivät ole niin kuluttavia. Eri tutkimuksissa on selvinnyt, että yhä useammat palkansaajat haluavat jatkaa työelämässä 63 ikävuoden yli. Tätä halukkuutta lisää voimakkaimmin mahdollisuus kehittyä ja oppia uusia asioita työssä. Työaikajoustot ovat myös erittäin tärkeitä.

Työelämän kehittämisen näkökulmasta on hyödyllistä selvittää, millaista on niiden työ, jotka haluavat jatkaa yli 63-vuotiaiksi. Tämän lisäksi tarvitaan myös sen pohtimista, mitä nykyisten ongelmallisten työolojen takana on. Tuottavuus- ja tehokkuusajattelu voivat liian pitkälle vietyinä olla varsin haitallisia yksityisellä sektorilla. Toisaalta henkilöstöresurssien riittämättömyys voi julkisella sektorilla olla tekijä, joka haittaa työssä jaksamista. Näitä ongelmia pitäisi jatkuvasti analysoida ja pyrkiä vähentämään niiden vaikutusta. Sen tulisi tapahtua samalla, kun jaksamiseen vaikutetaan motivaatiotekijöistä huolehtimalla ja lisäämällä työntekijälähtöisiä työaikajoustoja.

Työolotutkimus on Tilastokeskuksen laaja käyntihaastattelututkimus, jonka avulla seurataan työoloja ja niiden muutosta. Työolotutkimus on toteutettu vuosina 1977, 1984, 1990, 1997, 2003 ja 2008. Kunakin tutkimuskertana on haastateltu 3 000–5 700 palkansaajaa. Fyysisten, psyykkisten ja sosiaalisten työympäristökysymysten lisäksi aineistot sisältävät tietoja töiden sisällöstä, työmarkkina-asemista, työehdoista, työhön kohdistuvista arvoista ja arvostuksista sekä työorganisaatiotason tekijöistä. Viimeisin työolotutkimus vuodelta 2008 koostuu 4 392 palkansaajan yli tunnin kestäneistä haastatteluista. Otos työolotutkimukseen on saatu Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksesta.

Lähteet:

Eläketurvakeskus 2011. Eläkkeellesiirtymisikä Suomen työeläkejärjestelmässä. Eläketurvakeskuksen tilastoraportteja 2/2011.

Findikaattori 2012. Työkyvyttömyyseläkettä saaneet. http//www.findikaattori.fi/ 20.2.2012

Julkunen, Raija 2003. Kuusikymmentä ja työssä. Jyväskylä: SoPhi

Järnefelt, Noora 2010. Education and longer working lives: A longitudinal study on education differences in late exit from working life among older employees in Finland. Tutkimuksia-sarja 2010:1. Helsinki: Eläketurvakeskus.

Lehto, Anna-Maija 2010. Ovatko työurat muutoksessa? Talous & Yhteiskunta 1/2010.

Lehto, Anna-Maija 2004. Pelastusta työssä pysymiseen? Hyvinvointikatsaus 4/2004.

Lehto, Anna-Maija & Sutela, Hanna 2010. Ikääntyvien työpanos on vahvassa kasvussa. Tieto&trendit 2/2010.

Lehto, Anna-Maija & Sutela, Hanna 2009. Eläkeikää nostetaan harhaanjohtavin perustein. Vieraskynä. Helsingin Sanomat 6.3.2009.

Lehto, Anna-Maija & Sutela, Hanna 2008. Työolojen kolme vuosikymmentä: Työolotutkimusten tuloksia 1977–2008. Helsinki: Tilastokeskus.

Pärnänen, Anna 2011. Organisaatioiden ikäpolitiikat: strategiat, instituutiot ja moraali. Tutkimuksia 255. Helsinki: Tilastokeskus.

Työterveyslaitos 2010. Työ ja terveys Suomessa 2009. Helsinki: Työterveyslaitos.

Väänänen-Tomppo, Irma & Tuominen, Eila & Tuominen, Kristiina 2006. Ikääntyvien palkansaajien työolot ja työhön sitoutumisen edellytykset. Teoksessa: Lehto, Anna-Maija & Sutela, Hanna & Miettinen, Arto (toim.) Kaikilla mausteilla: Artikkeleita työolotutkimuksesta. Tutkimuksia 244. Helsinki: Tilastokeskus.

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 4.6.2012