Inflaatio tulee nyt veroista ja EU:n ulkopuolelta

  1. Energian hinnoissa myös kasvaneita katteita
  2. Asumisen hinnat tasaantumassa
  3. Ravinto kallistunut hintapaineista ja niitä ilmankin
  4. Veronmuutokset kiihdyttäneet kotoista inflaatiota
  5. Muissa tavaroissa ja palveluissa maltillista nousua
  6. Paineita inflaation kiihtymiseen edelleen

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Kirjoittaja: Ilkka Lehtinen on Tilastokeskuksen hinnat ja palkat -yksikön kehittämispäällikkö. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen  Tieto&trendit-lehdessä 3/2011.

Eurooppaa uhkaa hidas talouskasvu ja nopea inflaatio. Euroopan keskuspankin tavoiteinflaatio on ylittynyt, mutta koron nosto voi nyt olla kohtalokasta. Sille ei ole myöskään perusteita. Inflaation syynä ei ole talouden ylikuumeneminen vaan alijäämäisiä budjetteja paikkaavat veronkorotukset sekä ulkoiset hintapaineet.
__________________

Suomessa kuluttajahintojen vuosinousu oli 3,3 prosenttia maaliskuussa. Inflaatiota kiihdyttivät energian ja ravinnon globaali kallistuminen sekä kotimaisella puolella asumiskustannukset ja välillisten verojen nousut.

Pitääkö inflaatiosta olla huolissaan? Kun katsotaan pelkkiä lukuja, vastaus on kyllä. Kun tarkemmin analysoidaan inflaation syitä, ei syytä huoleen ole. Puhdas kotimainen tai laajemmin EU:n sisäinen markkinainflaatio on puolentoista prosentin paikkeilla. Hintapaineet tulevat kansainvälisiltä markkinoilta, joille ei Suomi eikä EU voi tehdä juuri mitään. Toisaalta alijäämäiset budjetit pakottavat Euroopan maiden hallitukset välillisten verojen nostoon, jotka kiihdyttävät samalla inflaatiota.

Inflaation pääsyyllinen löytyy ryhmästä asuminen, lämpö ja valo. Toisena tulee ravinto ja kolmantena liikenne. Näiden ryhmien yhteenlaskettu vaikutus 3,3 prosentin inflaatiosta on 2,9 prosenttiyksikköä eli lähes 90 prosenttia (Kuvio 1).

Kuvio 1. Kuluttajahintaindeksin vuosimuutoksen jakaantuminen pääryhmiin, maaliskuu 2011

Lähde: Kuluttajahintaindeksi. Tilastokeskus

Inflaatiokuva ei ole kuitenkaan näin selkeä. Em. ryhmien sisältä löytyy energian ja ravinnon hintojen sekä verojen nousua, mutta myös normaalia markkinainflaatiota.

Kuvion 1 hyödykkeiden ryhmittely perustuu kuluttajahintaindeksin viralliseen Coicop-luokitukseen. Hyödykkeet ja palvelut voidaan ryhmitellä ja analysoida muullakin tavalla – vaikkapa energian, asumisen, ruuan ja verojen muutoksen kautta. Näin on tehty kuviossa 2. Kun sitä verrataan kuvioon 1, verojen ja energian indeksivaikutus tulee esiin selkeämmin.

Kuvio 2. Kuluttajahintaindeksin vuosimuutoksen jakautuminen verot eriteltynä, maaliskuu 2011

Lähde: Kuluttajahintaindeksi. Tilastokeskus

Energian hinnoissa myös kasvaneita katteita

Energian hinnat ovat nousseet meillä nopeasti viimeisen vuoden aikana (Kuvio 3). Syynä tähän on ollut lisääntyvä kysyntä maailmanmarkkinoilla, rauhaton maailmanpoliittinen tilanne varsinkin Pohjois-Afrikassa sekä kotimaiset veronkorotukset.

Kuvio 3. Energian hintojen vuosimuutos, maaliskuu 2011

Lähde: Kuluttajahintaindeksi. Tilastokeskus

Kun tarkastellaan energian hinnanmuutoksen välitöntä vaikutusta ja poistetaan siitä polttoaineveron laskennallinen korotusvaikutus, jää inflaatiovaikutukseksi 0,74 prosenttiyksikköä. Tästä valtaosa on maailmanmarkkinahintojen nousua, mutta myös osittain kotimaista perua katteiden nousun myötä.

Energiatuotteiden hinnat ovat nousseet vuodessa 16,8 prosenttia. Ilman veronkorotuksia laskennallinen nousu jää 11,6 prosenttiin.

Polttoaineiden katteet jalostamon ja kuluttajan välillä nousivat joulu-tammikuussa selkeästi. Dieselin kate oli vuonna 2010 keskimäärin 0,12 euroa litralta. Kate nousi joulukuussa 2010 yli 0,16 euroon ja on pysynyt sillä tasolla. Kevyen polttoöljyn kate oli vuonna 2010 keskimäärin 0,11 euroa per litra ja nousi joulukuussa yli 0,18 euroon eli tammikuun 2011 veron korotus tavallaan aikaistui – mutta myyjän pussiin. Bensiinin kate oli vuonna 2010 keskimäärin 0,12 euroa ja se on vaihdellut alkuvuonna 0,13 ja 0,15 euron välillä.

Kun maailmanmarkkinahinnat ovat nousussa, myös kotimaassa riittää ottajia. Polttoaineiden hinnanmuodostusta marraskuusta 2010 maaliskuuhun 2011 on tarkemmin kuvattu Liitetaulukossa 1.

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 25.5.2011