Palvelualojen toimialakatsaus IV/2010
- Palvelualojen suhdannetilanne ja näkymät
- Muut palvelualat kasvuun kuljetuksen ja varastoinnin vanavedessä
- Palkkasumman kasvu voimistui loppuvuodesta
- Fokus: Palvelujen ulkomaankauppa
- Palvelujen ulkomaankaupan ylijäämä supistui vuonna 2009
- Yleistä palvelujen ulkomaankaupan tilastoinnista
- Lähdeluettelo
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Yleistä palvelujen ulkomaankaupan tilastoinnista
Vuodelle 2009 palvelujen vientiä ilmoitti yhteensä 1 010 ja vientiä 1 325 yritystä. Vastanneista yrityksistä noin puolet ilmoitti muualla luokittelemattomien palvelujen vientiä tai tuontia. Vastausten lukumäärillä mitattuna muita tärkeitä eriä olivat tietojenkäsittelypalvelut, muut rojaltit ja lisenssimaksut sekä markkinointipalvelut. Näillä palveluilla käyty kauppa on myös euromääräisesti suurta, mikä selittyy osaksi tiedustelussa käytetyllä luokituksella. Poikkeuksen muodostavat Muut henkilökohtaiset, kulttuuri- ja virkistyspalvelut, joilla yli 200 yritystä ilmoitti harjoittavansa vientiä tai tuontia, vaikka erän suuruus tuonnissa on vain 12 miljoonaa euroa ja viennissä kaksi miljoonaa euroa.
Palvelujen ulkomaankaupan tilasto muodostaa suurimman osan Suomen Pankin laatiman maksutaseen Muut palvelut -erästä. Tilaston kattamat palvelut ovat liike-elämään liittyviä palveluja, joten tarvittavat tiedustelut kohdistetaan yritysrekisterin pohjalta muodostettuun kyselyjoukkoon. Mukana on yritysten lisäksi myös säätiöitä ja yhdistyksiä, sekä erilaisten oppilaitosten ja kuntayhtymien yritystunnuksia. Tiedustelussa kysyttäviin palveluihin eivät sisälly liikenteen, matkailun tai vakuutuksen palvelut. Otospoiminnassa käytettävästä kehikosta on rajattu pois toimialoja, joilta ei ole ilmoitettu palvelujen ulkomaankauppaa edeltävinä vuosina. Kyselyjoukossa on yrityksiä palvelu- ja teollisuustoimialoilta. Alustavassa tarkastelussa on havaittu tavara- ja palvelukaupan keskittyvän samoille yrityksille, mutta tähän vaikuttanee paljon palvelukaupan tiedustelussa käytetty otos.
Tilaston tiedustelut toteutetaan yritystunnuksen perusteella, siksi kotitalouksien, yksityishenkilöiden tai asunto-osakeyhtiöiden käymä palvelukauppa jää pois tilastotiedoista. Näiden toimijoiden käymän palvelujen ulkomaankaupan kattaminen on kooltaan rajatulla otoksella mahdotonta. Ilmiöitä, joita tilasto ei tämän seurauksena kata, ovat esimerkiksi yksityisten henkilöiden verkosta ostamat, sähköisesti toimitetut ohjelmat, elokuvat ja musiikkituotteet.
Kyselyjoukon poiminnassa käytetään kriteerinä yrityksen liikevaihtoa, toimialaa ja aiempaa tietoa palvelujen ulkomaankaupasta. Vaikka yritysten toimialakoodeja käytetään apuna otoksen muodostamisessa, ei tiedustelun kyselyjoukolla voida kattaa luotettavasti yksittäisten toimialojen palvelujen ulkomaankauppaa. Enemmistön kyselyjoukosta muodostavat edellisinä vuosina palvelujen ulkomaankauppaa raportoineet ja suuret yritykset. Pienempi osa kyselyjoukosta kootaan kolmeen osaotokseen, joilla pyritään kartoittamaan uusia palvelukauppaa käyviä yrityksiä. Tietoja kerätään neljännesvuosittain 160 tärkeimmältä yritykseltä.
Tilaston koko tilastovuoden ennakkotiedot julkaistaan touko-kesäkuun vaihteessa. Vuoden aikana kerätään tärkeimmiltä yrityksiltä tietoja palvelujen ulkomaankaupasta, jotka julkaistaan vuoden kuluessa Suomen Pankin neljännesvuosittaisessa maksutaseessa. Tilastovuoden lopulliset tiedot julkistetaan seuraavan vuoden loppupuolella, jolloin tiedusteluun on vastannut noin 92 prosenttia tiedonantajista.
Seuraava vuoden 2011 ensimmäistä neljännestä käsittelevä palvelualojen suhdannekatsaus ilmestyy 23.6.2011.
Päivitetty 22.3.2011