Osakkeiden takaisinostot kaunistelevat vaihtotasetta

  1. Osakkeiden takaisinostot vaikeuttavat tilastointia
  2. Tilinpidossa osakkeiden takaisinostot eivät ole yritysten menoja
  3. Vaihtotaseen ylijäämä on tilastoitua pienempi

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Vaihtotaseen ylijäämä on tilastoitua pienempi

Omien osakkeiden oston vaihtotasevaikutusta voi arvioida vain karkealla tasolla. Kotimaisten yritysten omien osakkeiden ostoista on saatavilla hyvin tietoa, mutta ostojen vastapuolta ei ole tiedossa, joten jako kotimaisten ja ulkomaisten sijoittajien kesken tulee arvioida osakeomistusten suhteessa. Huomattavasti vaikeampaa on arvioida, kuinka paljon kotimaiset sijoittajat ovat myyneet osakkeita ulkomaisten yritysten takaisinosto-ohjelmien puitteissa. On kuitenkin ilmeistä, että ensin mainittu dominoi jälkimmäistä, ennen kaikkea Nokian suuren roolin takia – onhan Nokian omistajista tarkastellulla ajanjaksolla 90 prosenttia ulkomaalaisia.

Kuviossa 2 esitetään yksinkertaistettu laskelma siitä, miltä Suomen vaihtotase näyttäisi, jos Nokian omien osakkeiden ostojen vaikutus kirjattaisiin samalla tavalla kuin maksetut osingot. Nokia osti vuosina 2003–08 omia osakkeitaan 18,6 miljardilla eurolla. Vaikutus oli suurimmillaan 2,3 prosenttia bkt:stä vuonna 2005 ja koko ajanjaksona keskimäärin 1,6 prosenttia bkt:stä. Vuonna 2009 Nokia ei enää ostanut omia osakkeita.

Kuvio 2. Vaihtotase ilman omien osakkeiden takaisinostoja Suomessa

Lähde: Suomen Pankin laskelmat.

Laskelmassa ostojen maksutasevaikutus kullekin vuodelle on arvioitu kertomalla Nokian osakkeen keskimääräinen ulkomainen omistusosuus vuoden aikana tehdyillä takaisinostoilla ja vähentämällä se vaihtotaseesta. Laskelma antaa vain osittaisen kuvan, sillä siinä otetaan huomioon pelkästään Nokian takaisinostot. Laskelmasta puuttuvat siten kotimaisten tahojen tekemät ulkomaisten osakkeiden "takaisinmyynnit" samoin kuin muiden suomalaisten yritysten mahdolliset osakkeiden takaisinostot. Sellaisenaan se antaa kuitenkin yhden näkökulman Nokian merkitykseen Suomen kansantaloudelle.

Aiempina vuosikymmeninä vaihtotaseen alijäämän syveneminen on ollut tärkein signaali talouden rakenteiden vinoutumisesta. Virallisten tilastojen mukainen viime vuosien vahva ulkoinen tasapaino on vähentänyt huolia Suomen talouden rakenteiden terveydestä. Kansantaloutemme todellinen nettosäästäminen on kuitenkin ollut selvästi tilastoitua vähäisempää. Siten Suomi on oletettua heikommassa asemassa kohtaamaan niitä haasteita, joita globaali finanssikriisi ja ikääntyminen tuovat.
_________________

1 Vaihtotase ilman omien osakkeiden takaisinostoja Suomessa

2 Ajanjaksolla 2000–09 Nokia on vuosikertomustensa mukaan jakanut koko voittonsa osinkoina tai osakkeiden takaisinostoina.

3 Yhdysvalloissa osingot, takaisin ostetut osakkeet ja yrityskaupoista omistajille palautuneet varat ovat ajoittain olleet suuruusluokaltaan samankokoisia. Tässä artikkelissa ei kuitenkaan käsitellä yrityskauppojen vaikutuksia maksutaseeseen ja kansantalouden tilinpitoon.

4 Suomen nettoluotonanto ulkomaille = vaihtotaseen ylijäämä + pääomansiirrot + aineettomien varojen hankinnat.

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 10.11.2010