Elinajanodotteen muutos Helsingissä 1991-2005:
Helsinkiläiset saaneet lisää elinvuosia, mutta niitä on vähemmän kuin muilla suomalaisilla

  1. Helsinki viitisen vuotta muuta Suomea jäljessä elinajanodotteen kehityksessä
  2. Iäkkäiden kuolleisuus alentunut
  3. Kuolleisuus sepelvaltimotautiin vähentynyt
  4. Koulutusryhmittäiset erot kasvaneet
  5. Mitä alempi koulutustaso, sitä suurempi ero Helsingin ja muun Suomen välillä
  6. Sosiaalinen rakenne erottaa Helsingin alueita
  7. Erojen kasvu vastoin terveyspoliittisia tavoitteita
  8. Elinajanodote kuvaa jäljellä olevaa elinaikaa

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Kirjoittajat: Timo Kauppinen on erikoistutkija Stakesin hyvinvoinnin tutkimusryhmässä. Pekka Martikainen on sosiologian, erityisesti väestötieteen professori (vt.) ja Tapani Valkonen väestötieteen emeritusprofessori Helsingin yliopiston sosiologian laitoksella. Lasse Tarkiainen on sosiologian opiskelija ja tutkimushankkeen tutkimusavustaja. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Kuntapuntari-lehdessä 3/2008

Helsinkiläisten elinajanodote on kasvanut tasaisesti vuodesta 1991 vuoteen 2005. Se on kuitenkin alempi kuin muualla Suomessa. Myös Helsingin sisäiset alue-erot ovat suuria, erityisesti miehillä.

__________

Tämä artikkeli perustuu Helsingin kaupungin tietokeskuksen vuonna 2007 julkaisemaan tutkimusraporttiin elinajanodotteen kehityksestä Helsingissä (Valkonen ym. 2007). Raportissa kuvataan eri näkökulmista 20 vuotta täyttäneiden helsinkiläisten kuolleisuuden muutoksia ja koulutuksen mukaisia ja osa-alueiden välisiä eroja vuosina 1991-2005 ja vertaillaan tuloksia muuhun Suomeen.

Aineistona käytetään Tilastokeskuksen muodostamia taulukkoja, jotka sisältävät vuosittaiset tiedot kuolleista ja väestömääristä vuosilta 1991-2005 Helsingissä ja muualla Suomessa luokiteltuna iän, sukupuolen, koulutuksen ja Helsingin suurpiirin ja peruspiirin mukaan. Kuvailu perustuu pääosin 20--vuotiaiden elinajanodotteisiin sekä ikäryhmittäisiin ja kuolemansyittäisiin analyyseihin.

Helsinki viitisen vuotta muuta Suomea jäljessä elinajanodotteen kehityksessä

Kuviossa 1 on esitetty 20-vuotiaiden elinajanodotteen kehitys vuodesta 1991 vuoteen 2005 sukupuolen mukaan Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja muussa Suomessa. Elinajanodotteen kehitys on ollut Helsingissä terveyspoliittisten tavoitteiden mukaista, sillä se on kasvanut koko tarkastelujakson. Kasvua vuosista 1991-1993 vuosiin 2003-2005 oli miehillä 3,6 vuotta ja naisilla 2,3 vuotta, mikä miesten osalta oli hieman enemmän kuin pääkaupunkiseudun muissa kaupungeissa ja muualla Suomessa ja naisilla samaa tasoa kuin muualla.

Helsingin kannalta kielteistä on se, että elinajanodote on ollut alhaisempi kuin muualla pääkaupunkiseudulla ja Suomessa. Helsinki on seurannut muun Suomen kehitystä noin viiden vuoden viiveellä.

Kuvio 1. 20-vuotiaiden elinajanodotteen kehitys pääkaupunkiseudun kaupungeissa ja muualla Suomessa 1991-2005 (kolmen vuoden liukuvat keskiarvot)

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 4.9.2008