Tuotantorakenteen muutos 1975-2006:
Muutoksen tuulet puhaltavat - rakenteet uhmaavat aikaa
- Kitka avuksi muutoksen kuvaamisessa
- Tuotantoon tarvitaan suota, kuokkaa ja Jussia
- Alueiden tuotantorakenteet muuttuvat omaan tahtiinsa
- Tuotantorakennetta tarkastellaan klustereittain
- Klustereiden osuudet yleensä 5-10 prosenttia
- Elintarvikeklusteri toiseksi suurimmasta pienimmäksi
- Myös metsä- ja rakennusklusterien osuudet supistuivat
- Tieto ja viestintä -klusteri suurimmaksi
- Koko maan tuotantorakenne säilynyt vakaana
- Vaihtoehtoisia tapoja vertailla tuotantorakenteen eroja
- Seutukuntia verrataan poikkeamilla koko maan keskiarvosta
- Jämsän, Raahen ja Pohjois-Lapin seudut poikkeavat eniten
- Teollisuusvaltaisia seutuja muissa eniten poikkeavissa
- Turun ja Tampereen seudut lähellä koko maata
- Lohja poikkeus vähän poikkeavien joukossa
- Samankaltaisuus pysyy, poikkeavuus vaihtelee
- Keskittyminen ilmentänyt vahvuuksien hyödyntämistä
- Erikoistuminen ja yksipuolistuminen suurin uhka
- Mielessä riskianalyysit ja rakenteen kehittäminen
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Myös metsä- ja rakennusklusterien osuudet supistuivat
Toinen merkittävä osuuttaan pudottanut on metsäklusteri. Vertailun lähtötilanteessa se oli elintarvikeklusterin suuruinen. Klusterin supistuminen on ollut tasaista, mutta selvästi hitaampaa kuin elintarvikeklusterin. Vuonna 2006 metsäklusterin osuudesta oli jäljellä 60 prosenttia lähtötilanteesta.
Kolmas osuudeltaan kutistunut klusteri on, hieman yllättäen, rakennus ja kiinteistö -klusteri. Tasaisen laskun päätteeksi osuudesta on sulanut neljännes. Muissa klustereissa ei ole havaittavissa systemaattista laskua kauppaklusteria lukuun ottamatta. Kaupan osuuden pieneneminen jäi vajaaseen kymmenekseen.
Päivitetty 8.5.2008