Tuotantorakenteen muutos 1975-2006:
Muutoksen tuulet puhaltavat - rakenteet uhmaavat aikaa

  1. Kitka avuksi muutoksen kuvaamisessa
  2. Tuotantoon tarvitaan suota, kuokkaa ja Jussia
  3. Alueiden tuotantorakenteet muuttuvat omaan tahtiinsa
  4. Tuotantorakennetta tarkastellaan klustereittain
  5. Klustereiden osuudet yleensä 5-10 prosenttia
  6. Elintarvikeklusteri toiseksi suurimmasta pienimmäksi
  7. Myös metsä- ja rakennusklusterien osuudet supistuivat
  8. Tieto ja viestintä -klusteri suurimmaksi
  9. Koko maan tuotantorakenne säilynyt vakaana
  10. Vaihtoehtoisia tapoja vertailla tuotantorakenteen eroja
  11. Seutukuntia verrataan poikkeamilla koko maan keskiarvosta
  12. Jämsän, Raahen ja Pohjois-Lapin seudut poikkeavat eniten
  13. Teollisuusvaltaisia seutuja muissa eniten poikkeavissa
  14. Turun ja Tampereen seudut lähellä koko maata
  15. Lohja poikkeus vähän poikkeavien joukossa
  16. Samankaltaisuus pysyy, poikkeavuus vaihtelee
  17. Keskittyminen ilmentänyt vahvuuksien hyödyntämistä
  18. Erikoistuminen ja yksipuolistuminen suurin uhka
  19. Mielessä riskianalyysit ja rakenteen kehittäminen

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Samankaltaisuus pysyy, poikkeavuus vaihtelee

Yhteenvetotaulukossa on vuosien 1975, 1990 ja 2006 kymmenen lähimpänä ja kauimpana olevaa seutukuntaa sekä kunkin vuoden mediaaniseutukunnat (taulukko 2). Tiedoista käy ilmi muun muassa se, että vuonna 1990 seutukuntien tuotantorakenteet muistuttivat eniten koko maan rakennetta. Tuotantorakenteiden erot ovat sen jälkeen kasvaneet, ja ne olivat vuonna 2006 selvästi suuremmat kuin 16 ja 31 vuotta aiemmin.

Taulukko 2. Koko maan tuotantorakennetta eniten ja vähiten muistuttavat seutukunnat 1975, 1990 ja 2006
Vertailu koko maan tuotantorakenteeseen (klustereiden osuuksien erojen keskipoikkeama)

Toinen päätelmä taulukon perusteella on se, että samankaltaisuus koko maan tuotantorakenteeseen on säilyvä ominaisuus, kun taas erilaisuus vaihtelee. Kymmenestä lähimpänä koko maan tuotantorakennetta olevasta seutukunnasta viisi on kaikkina kolmena vuotena samoja.

Miltei kaikki muut kärkikymmenikköön sijoittuvat seutukunnat ovat listalla kahdesti. Kolme seutukuntaa esiintyy kärkikymmenikössä vain yhden kerran: Ylivieskan seutukunta vuonna 1990 sekä Riihimäen ja Seinäjoen seutukunnat vuonna 2006.

Kauimpana koko maan tuotantorakenteesta olevista seutukunnista kaikkiin kolmeen kymmenikköön kuuluu vai yksi seutukunta: Pohjois-Lappi. Kaksi kertaa kymmenen joukkoon sijoittuvia on viisi kappaletta.

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 8.5.2008