KoulutusSuomen koulutusjärjestelmä muodostuu peruskoulusta, toisen asteen koulutuksesta sisältäen ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen sekä korkeakouluista, joita ovat ammattikorkeakoulut ja yliopistot. Aikuiskoulutusta on kaikilla koulutustasoilla. Koulutustilastoja löydät seuraavista lähteistä: Tällä sivulla: Koulutustilastojen aluejaot ja tiedontuottajatAluetasoina tilastoissa ovat useimmiten Helsinki ja sen alueet, pääkaupunkiseutu, Helsingin seutu ja koko maa. Suurin osa koulutustilastoista hankitaan Tilastokeskukselta. Lisäksi kaupungin opetusvirastolla on laaja yleissivistävän ja ammatti- ja aikuiskoulutuksen tilastojen tietovaranto. Kaupungin tilastotoimi käyttää samoja tilastojen käsitteitä, määritelmiä ja luokituksia kuin Tilastokeskus. Opetusministeriön koulutus-sivuilta löytyy kuvaukset eri koulutusmuodoista. PeruskoulutHelsingin peruskoulutusta koskevaa tilastotietoa on seuraavista aiheista: peruskoulujen määrä, oppilasmäärien kehitys aikasarjoina, peruskoulujen oppilaat iän, sukupuolen, asuinpaikan ja luokka-asteen mukaan, oppilaat suomen- ja ruotsinkielisessä opetuksessa, oppilaat koulun suurpiirin ja koulun ylläpitäjän mukaan, erityisopetuksessa olevat oppilaat, lisäluokkien oppilaat. Tilastotietoa on saatavissa myös maahanmuuttajaoppilaiden lukumäärästä, oppivelvollisuuden suorittaneiden lukumäärästä, peruskoulun oppilaiden kielivalinnoista erikseen 1-6 luokilla ja 7-9 luokilla. LukiotLukiota koskeva tilastouudistus ei tee eroa päivälukioiden ja aikuislukioiden välillä. Helsingin kaupungilla on kuitenkin intressi tarkastella näitä myös omina koulutuksinaan. Tilastoista suoritettavien poimintojen avulla on mahdollista tarkastella erikseen päivälukioita ja aikuislukioita tai koko lukiokoulutusta yhdessä. Lukioita koskeva tilastotieto sisältää lukioiden (päivä- ja aikuislukiot) määrän, oppilaat iän, sukupuolen, asuinpaikan ja luokka-asteen mukaan sekä oppilaat koulun suurpiirin ja koulun ylläpitäjän mukaan. Näiden lisäksi tiedot löytyvät lukion kielivalinnasta, ylioppilaskirjoituksiin osallistuneiden lukumäärästä ja päästötodistusten keskiarvoista. Julkaisematonta tilastotietoa on lisäksi lukiokoulututukseen hakeneista sukupuolen, iän, äidinkielen, kotikunnan, lukuaineiden keskiarvon sekä koulutuksen sijaintialueen mukaan sekä lukiokoulutukseen osallistuvista opiskelijoista äidinkielen, kotikunnan/alueen (tiedot Helsingistä osa-alueittain) ja opetuskielen mukaan. Ammatillinen koulutusTilastotietoja toisen asteen ammatillisesta koulutuksesta löytyy seuraavista aiheista:
Julkaisemattomia tilastoja löytyy ammatilliseen toisen asteen yhteishakuun hakeneista sukupuolen, iän, äidinkielen, pohjakoulutuksen, kotikunnan, koulutuksen sijaintialueen sekä koulutusvalinnan mukaan. Näiden lisäksi tiedot löytyvät ammatillisten oppilaitosten oppilaista sukupuolen, kotikunnan ja koulutus- ja opintoalan mukaan, tutkintoon tähtäävän toisen asteen ammatillisen koulutuksen opiskelijat äidinkielen ja iän mukaan sekä oppisopimustoimistot ja oppisopimuskoulutukseen osallistuvista kotikunnan mukaan, näyttötutkinnon suorittaneet iän, sukupuolen, kotikunnan, peruskoulutuksen, koulutus- ja opintoalan sekä koulutusväylän mukaan. AmmattikorkeakoulutTilastotiedot ammattikorkeakoulutuksesta:
Julkaisematon aineisto koostuu ammattikorkeakouluihin hakeneista sukupuolen, iän, äidinkielen, pohjakoulutuksen, kotikunnan, koulutuksen sijaintialueen sekä koulutusvalinnan mukaan. Yliopistot ja tutkijakoulutusTilastotietoja yliopisto-opiskelusta on saatavissa mm. seuraavista aiheista:
AikuiskoulutusAikuiskoulutuksella tarkoitetaan ohjattujen oppimistilanteiden järjestämistä aikuisille, jotka yleensä ovat siirtyneet työelämään aiempien opintojen jälkeen. Koulutus on järjestetty ja organisoitu erityisesti aikuisia ajatellen. Aikuiskoulutusta järjestetään myös tilapäisesti työmarkkinoiden ulkopuolella oleville kuten esimerkiksi työttömille sekä eläkkeellä oleville.
Koulutuksen resurssitKoulutuksen resursseja voidaan tarkastella monella tavalla. Resursseihin kuuluvat mm. henkilöstön määrä eri koulumuodoissa, opetustoimen osuus talousarviossa, opetustoimen nettokustannukset ja kustannukset oppilasta kohti. Tilastotietoja resursseista on eniten kaupungin kouluista. Tällaisia ovat kaupungin koulujen suoritteet ja kustannukset, kustannuskehitys koulutuslinjoittain, opiskelijakustannukset, opetustoimen käyttötalouden nettokustannukset ja opetustoimen osuus Helsingin kaupungin talousarvion käyttötalousosasta. Lisäksi on mm. ammattikorkeakoulujen yksikköhinnat, yliopistojen ja korkeakoulujen rahoitus. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen resursseista löytyy enemmän tilastotietoa KOTA- ja AMKOTA -tietokannoista. Väestön koulutusrakenneVäestön koulutustaso kertoo paljon yhteiskuntien ja sen eri ryhmien kehitysvaiheesta. Koulutus vaikuttaa talouden toimintakykyyn ja antaa suuntaviivoja yksityisen ihmisen elämänkululle. Tilastotietoa väestön koulutusrakenteesta löytyy väestön koulutusasteesta iän ja sukupuolen mukaan, tutkinnon suorittaneista äidinkielen, iän, sukupuolen, alueen (tiedot Helsingistä osa-alueittain) sekä koulutusalan ja -asteen mukaan. Väestön (15 v. täyttäneet) koulutusrakennetta tarkastellaan useimmiten perusasteen jälkeisten tutkintojen suorittamisen mukaan. Koulutustiedot perustuvat Tilastokeskuksen tutkintorekisteriin. Tilastokeskuksen koulutusluokitus palvelusta löydät lisätietoa koulutusasteesta ja koulutusalasta. Koulutusaste:
Eri ryhmien, eri vuosien koulutustasoa voidaan kätevästi verrata Tilastokeskuksen kehittämällä väestön koulutustasomittain (VKTM) -indikaattorilla. Se lasketaan 20 vuotta täyttäneen väestön suorittamien tutkintojen koulutusasteista. Mittain huomioi väestön koulutuksien lukumäärän ja painottaa ne koulutusasteen mukaan ja tiivistää tiedot yhdeksi indikaattoriksi. |
