11.4 Väestöennusteen tarkkuuteen vaikuttavia tekijöitä

Tulevaisuus on epävarma, sitä on vaikea ennustaa. Väestöennusteen tekijä pyrkii tietysti tekemään mahdollisimman hyvän ennusteen. Kolme tekijää, jotka vaikuttavat väestöennusteen tarkkuuteen, ovat: väestön koko, ikäluokitus ja ennustekauden pituus.

Ennustettavan alueen väestön määrä: Ennustettavan alueen väestömäärän koosta voi sanoa, että "mitä pienempi väestö sitä epätarkempi ennuste". Suomen 446 (vuoden 2003 alussa) kuntaa ovat ennusteentekijälle painajainen, sillä väestömäärä vaihtelee 121:stä yli puoleen miljoonaan.

Ikäluokitus: Väestöennuste lasketaan yleensä miehille ja naisille ikäluokittain. Ikäluokituksena käytetään joko yksi- tai viisivuotisikäluokkia. Satunnaisvaihtelu on suurempi, kun väestöennuste lasketaan yksivuotisikäluokittain kuin viisivuotisikäluokittain. Monissa pienissä kunnissa ei edes riitä väkeä jokaiseen ikäluokkaan.

Ennustettavan kauden pituus: Mitä pitemmälle ennustetaan, sitä epävarmempi on tulos. Väestöennusteet voidaan jakaa lähinnä kolmeen osaan, kun tarkastellaan ennustekauden pituutta. Lyhyen aikavälin ennuste ulottuu yleensä alle viiden vuoden ajanjaksolle. Keskipitkän aikavälin ennuste ulottuu noin kymmenen vuoden päähän ja pitkän aikavälin ennuste ulottuu yli kymmenen vuoden päähän. Usein näkee vielä puhuttavan niin sanotuista ylipitkän aikavälin ennusteista, jotka ulottuvat tällä hetkellä aina vuoteen 2050.

Seuraava oppitunti: Suomen väestö