10.5 Kiinan väestöpolitiikka - yksi lapsi perheeseen

Kiina on saanut väestönkasvunsa hidastumaan merkittävästi 1960-luvun jälkeen alkaneen määrätietoisen - länsimaissa joskus kritisoidunkin - väestöpolitiikkansa ansiosta. Lisäksi Kiinan väestöpolitiikka on hyvä esimerkki antinatalistisen, eli syntyvyyttä rajoittavan, väestöpolitiikan harjoittamisesta.

Kun 1949 kommunistinen puolue tuli valtaan, uskottiin Kiinassakin, kuten monissa muissakin maissa, että väestönkasvu kiihdyttää taloudellista toimintaa. Vuonna 1958 aloitettu talouden kohentaminen "Suurella harppauksella" tyrehtyi taloudelliseen lamaan, jonka seurauksena Kiinassa koettiin nykyhistorian pahin nälänhätä. Nälänhädän seurauksena kuoli noin 30 miljoonaa ihmistä ja on arvioitu, että sama määrä lapsia jäi syntymättä. Väestökatastrofin jäljet näkyvät vieläkin Kiinan ikäpyramidissa.

Jo 1950- ja 1960-luvuilla väestönkasvun voimakkuuteen kiinnitettiin huomiota. Väestönkasvun hillitsemiseksi nostettiin avioitumisikää, annettiin nuorille ehkäisyvalistusta ja korostettiin pienen lapsiluvun merkitystä. Lisäksi abortti tuli yleiseksi ehkäisykeinoksi.

1970-luvulla hedelmällisyys laski, mutta ei riittävästi. Vuonna 1979 Kiinassa päätettiin soveltaa niin sanottua yhden lapsen politiikkaa, jossa nimensä mukaisesti perheeseen sai syntyä vain yksi lapsi. Tosin muutamat maaseudun vähemmistökansat saivat tästä säännöstä poikkeuksen.

Yhden lapsen politiikka oli tehokas. Kokonaishedelmällisyysluku laski 1970-luvun kolmesta alle kahteen vuonna 2000, eli hedelmällisyys oli samalla tasolla kuin Suomessa.

Yhden lapsen politiikan lieveilmiöinä voidaan kuitenkin pitää aborttien määrän runsautta. Ultraäänitutkimusten avulla tyttösikiöt pystyttiin abortoimaan. Näin Kiinassa on poikalapsia huomattavasti enemmän kuin tyttölapsia. Näinhän on monissa muissakin Aasian maissa.

Kiinan väestön ikäpyramidissa vuodelta 2000 näkyy kuinka vuonna 1958 aloitettu talousuudistus "Suuri harppaus" päättyi katastrofiin, kulttuurivallankumouksen aikana harjoitettu syntyvyyden säännöstely pienensi ikäluokkia ja kuinka yksilapsipolitiikan vaikutus alkoi näkyä selvemmin 1990-luvulla alentuneena hedelmällisyytenä.

Kuvio1. Kiinan väestön ikäpyramidi vuodelta 2000


Seuraava oppitunti: Väestöennusteet


Linkkipolku

Olet sivulla: Etusivu > Tuotteet ja palvelut > Verkkopalvelut > Verkkokoulu > Johdatus väestötieteen perusteisiin > Väestöpolitiikka > 10.5 Kiinan väestöpolitiikka - yksi lapsi perheeseen

Navigointi

Tuotteet ja palvelut

Verkkokoulu

På svenska In English Tulostusversio
Hakemisto| Sivukartta| Palaute| Yhteystiedot
Förstasidan| Home
Etusivu Tilastot Tietoa tilastoista Tiedonkeruut Tuotteet ja palvelut Ajankohtaista Tilastokeskus

Haku

Tilastokeskus
Tilastokeskus PalloVaihde (09) 17 341 PalloYhteystiedot PalloTekijänoikeudet ja käyttöehdot PalloPalaute