Väestöilmiöt ovat riippuvaisia iästä. Verrattaessa esimerkiksi kuolevuutta eri väestöissä, niiden ikärakenteiden erilaisuus hankaloittaa usein vertailua. Kun verrataan erilaisia väestöjä, joiden ikärakenteet poikkeavat toisistaan, niin apuna voidaan käyttää ikävakiointia. Kahden ikärakenteeltaan erilaisen väestön vertailun perustana käytetään niin sanottua vakioväestöä. Näin ikärakenteeltaan erilaisia väestöjä voidaan verrata toisiinsa. Esimerkiksi kuolevuutta tutkittaessa ikävakioinnin perustana käytetään ikäryhmittäisiä kuolevuuslukuja, joiden avulla vertailtavien väestöjen kuolevuus "siirretään" vakioväestöön.
Ikävakiointi voidaan suorittaa kahdella tavalla. Suorassa ikävakioinnissa tiedetään vertailtavan väestön ikäryhmittäiset kuolevuusluvut ja väestön ikärakenne. Epäsuorassa ikävakioinnissa ei tiedetä kuin vertailtavan väestön kuolleiden kokonaismäärä ja väestön ikärakenne.
Suorassa ikävakioinnissa lasketaan vakioitavan väestön ikäryhmittäisillä kuolevuusluvuilla kuinka monta ihmistä vakioväestössä kuolisi. Suorassa vakioinnissa annetaan vakioitavan väestön kuolevuuslukujen vaikuttaa vakioväestössä. Eli siirretään vakioitavan väestön kuolevuus vakioväestöön ja lasketaan yleinen kuolevuusluku tai kuolevuusindeksi.
Epäsuorassa ikävakioinnissa lasketaan vakioväestön ikäryhmittäisillä kuolevuusluvuilla kuinka monta ihmistä kuolisi vakioitavassa väestössä. Tämän jälkeen verrataan toisiinsa odotettujen ja havaittujen kuolleiden määriä. Tulokseksi saadaan epäsuorasti ikävakioitu kuolevuusindeksi (SMR eli Standardized Mortality Ratio).
| 8.1 | 8.2 | 8.3 | 8.4 | 8.5 | 8.6 | 8.7 | 8.8 | 8.9 |
Seuraava oppitunti: Väestöteoriat
Tilastokeskus
Vaihde (09) 17 341
Yhteystiedot
Tekijänoikeudet ja käyttöehdot
Palaute |