8.5 Elinajanodote

Eräs käytetyimmistä kuolevuutta kuvaavista tunnusluvuista on niin sanottu elinajanodote (tai elinaikaodote), josta käytetään myös nimeä jäljellä oleva elinaika. Elinajanodote on tilastollinen luku, joka ilmaisee tietynikäisten, elossa olevien henkilöiden jäljellä olevan elinajan. Yleisimmin käytetään vastasyntyneiden, eli 0-vuotiaiden, elinaikaa.

Samoin kuin imeväiskuolevuusluku, elinajanodote on eräs keskeisimmistä maiden elintasoa kuvaavista tunnusluvuista. Mitä pitempään ihmiset elävät, sitä kehittyneempi on terveydenhuollon taso. Samalla myös taloudelliset ja sosiaaliset elinolot ovat "pitkälle elävien" keskuudessa paremmat kuin muilla.

Elinajanodote lasketaan (katso esimerkki 1) käyttämällä apuna kuolemanvaaralukuja. Näin se kertoo kuolevuuden tason juuri siltä ajankohdalta kuin se lasketaan. Toisaalta elinajanodote voidaan tulkita "ennusteeksi" tulevaisuuden kuolevuuden tasosta. Vuonna 2000 elinajanodote Suomessa syntyneelle poikalapselle oli 74,1 vuotta ja tyttölapselle 81,1 vuotta. Jos eri ikäisten ihmisten kuolevuus kuitenkin alenee tulevaisuudessa, niin elinajanodote saattaakin olla pitempi kuin tällä hetkellä laskettu elinajanodote.

Lyhimmät elinajat vuonna 2000 löytyvät Afrikasta, jossa muutamissa maissa sekä miesten että naisten elinajat olivat alle 40 vuotta. Teollistuneissa maissa elinajanodotteet ovat yleisesti lähellä Suomen tasoa, kuitenkin monissa maissa hieman pitempiä. Pitkäikäisimpiä (maissa, joissa väkiluku on vähintään puoli miljoonaa) ovat japanilaiset miehet (77,6 vuotta) ja naiset (84,1 vuotta). Tosin muutamassa "lilliputti"-valtiossa eletään pitempäänkin. Katso maiden elinajanodotteet viime vuosilta: www.tilastokeskus.fi/tk/tp/maailmanumeroina/24_terveys_ja_ravinto.xls

Esimerkit