5.11 Alue

Väestötutkimuksessa käytetyt alueet ovat yleensä hallinnollisia alueita. Tämä siksi, että väestötilastot, kuten muutkin tilastot, tehdään noudattaen hallinnollisia alueita.

Kaikki maat on jaettu hallinnollisiin alueisiin. Otetaan esimerkki Suomesta:

Aluejakojen perustana on kunta, joita oli vuoden 2001 alussa 448. Seutukuntia on 82. Ne ovat muutaman kunnan muodostamia aluekokonaisuuksia, joiden muodostamisessa on käytetty kriteerinä kuntien välistä yhteistyötä ja työssäkäyntiä. Maakuntia Suomessa on 20 ja läänejä kuusi (sisältäen Ahvenanmaan maakunnan). Tämän lisäksi Suomi on jaettu kuuteen suuralueeseen, jonka rajat poikkeavat läänien rajoista.

Väestötieteessä paljon käytetty aluejako erottaa kaupungit ja maaseudun toisistaan. Tällöin kriteerinä on hallinnollinen jako. Esimerkiksi Suomessa tällä hetkellä kaikki kunnat ovat hallinnollisesti samanlaisia, joten kaupunki-nimityksen saavat kaikki kunnat, jotka kaupunki-nimityksen haluavat. Näin Suomessa on tällä hetkellä 109 kaupunkia, joista osa on hyvin "maaseutumaisia".

Suomen väestötilastoissa on otettu 1990-luvulla käyttöön niin sanottu tilastollinen kuntaryhmitys, jossa kunnat on jaettu kolmeen luokkaan: kaupunkimaiset kunnat, taajaan asutut kunnat ja maaseutumaiset kunnat. Luokituksen kriteerinä on käytetty taajamissa asuvien osuutta ja väkilukua.

Katso tarkemmin alueluokituksista: http://www.stat.fi/tup/kasit/ako_06.html

Kertaustehtävät.

Seuraava oppitunti: Väestöilmiöt