4.10 Vuoden 1950 väestölaskenta YK:n suositusten mukaan

Toisen maailmansodan jälkeen tuli jälleen ajankohtaiseksi henkilöiltä suoraan kerättävien tietojen avulla tapahtuva väestölaskenta. Yhdistyneet Kansakunnat oli myös aktiivisesti aloittanut kansainvälisten suositusten laatimisen ja antoi suositukset vuoden 1950 väestölaskennassa kerättävistä tiedoista. Osaltaan tähän suositukseen perustuivat myös Suomessa vuoden 1950 väestölaskennassa kerätyt tiedot.

Ensimmäinen, välittömän väestölaskennan tietojenkeruu suoritettiin käyttämällä apuna erityisiä laskijoita, jotka jakoivat väestölaskennan kyselylomakkeet kunkin ruokakunnan päämiehen täytettäväksi kolme päivää ennen laskentahetkeä. Vuodenvaihteen jälkeen laskijat keräsivät kyselylomakkeet pois - tosin useissa paikoissa he joutuivat niitä myös täyttämään.

Ikä-, sukupuoli- ja siviilisäätytietojen lisäksi vuoden 1950 väestölaskennassa kerättiin tietoja väestöstä asuinpaikan, kielen, syntymäpaikan, uskontokunnan, kansalaisuuden, yleissivistyksen, koulutuksen, elinkeinon, ammatin, ammattiaseman ja työnantajatyypin mukaan sekä erilaisia tietoja perheiden ja ruokakuntien rakenteesta. Lisäksi kerättiin tietoja asumisesta.

Aluetason tietojen saatavuuteen kiinnitettiin erityistä huomiota. Aikaisemmin väestötilastoissa pienimpänä alueyksikkönä oli ollut kunta, mutta vuoden 1950 väestölaskennassa tiedot kerättiin taajamittain. Näin saatiin tilastoissa erilleen haja-asutusaluetta ja taajaan asuttuja alueita koskevat tiedot. Tällöin jo oivallettiin näiden tietojen käyttökelpoisuus kuntatason suunnittelussa.