Haku
Tilastollisen päätoimiston perustamisen aikaan 1860-luvulla väestötilastot kerättiin edelleen lomakkeilla, joissa oli valmiina tilastotaulukot. Tämä rajoitti saatujen tietojen käyttöä, koska tarkasteltavista ilmiöistä ei pystytty tekemään muunlaisia taulukoita kuin lomakkeella oli ennalta määritelty.
Vanhat tilastolomakkeet eivät vastanneet tilastoviranomaisten tarpeita. Tilastoviranomaiset eivät myöskään pystyneet tarkistamaan saatujen tietojen luotettavuutta.
Ratkaisuna väestötilastoinnissa oleville puutteille nähtiin siirtyminen kokonaan henkilöpohjalla annettaviin tietoihin. Useissa Euroopan maissa oli tehty välittömiä henkilölomakkeeseen perustuvia väestölaskentoja ja niistä saadut kokemukset innostivat suomalaisia tilastoviranomaisia.
Tiedot, esimerkiksi syntyneistä lapsista, saatiin valmiina taulukkona äidin iän mukaan. Siirtymällä henkilöpohjaiseen tiedonkeruuseen saataisiin tiedot esimerkiksi kaikista synnyttäneistä äideistä sekä äidin syntymäajasta, siviilisäädystä, asuinkunnasta jne.
Yksilötasoisen tiedonkeruun kuitenkin todettiin entisestään lisäävän papiston työtaakkaa ja laaditut ehdotukset raukesivatkin lähinnä papiston vastustukseen. Sen sijaan Ruotsissa oli siirrytty henkilöpohjalla kerättävien tietojen käyttöön vuonna 1858 suuren tilastouudistuksen myötä. Tähän uudistustyöhön suomalaiset usein perustivat ehdotuksensa, eivätkä aina voineet ymmärtää kirkon kielteistä kantaa uudistusta kohtaan. Ruotsissa sikäläinen tilastovirasto sai kirkonkirjoista kopiot, jotka papit olivat käsin kopioineet tilastovirastolle.
| 4.1 | 4.2 | 4.3 | 4.4 | 4.5 | 4.6 | 4.7 | 4.8 | 4.9 | 4.10 |
| 4.11 | 4.12 | 4.13 | 4.14 | 4.15 |
Tilastokeskus
 Vaihde (09) 17 341
Yhteystiedot
Tekijänoikeudet ja käyttöehdot
Palaute |