Haku
Tiedot väestöstä kerättiin kolmella lomakkeella, jotka sisälsivät useita pienempiä taulukoita. Kahdella lomakkeella kerättiin väestönmuutoksista tietoa ja yksi lomake sisälsi väkiluku- ja väestönrakennetta koskevaa tietoa. Tietojen keruu oli moniportainen. Seurakuntien papit - kaupungeissa maistraatit - lähettivät täyttämänsä lomakkeet tuomiorovasteille, jotka laativat rovastikuntien yhteenvedot. Rovastikuntien yhteenvedoista laadittiin aluksi läänien yhteenvedot ja myöhemmin myös hiippakuntien yhteenvedot. Tukholmassa toimiva kansliakollegio (myöhemmin taulustotoimikunta) laati koko maata koskevat yhteenvedot.
Aluksi sekä väestömuutos- että väkilukulomakkeet täytettiin vuosittain, mutta varsinkin väkilukulomakkeiden täyttäminen vuosittain tuntui papistosta heti alkuun raskaalta. Papit joutuivat ilmoittamaan seurakuntansa väestön ikäryhmittäin. Tämä tuntui papeista kohtuuttoman työläältä.
Vuoden 1751 jälkeen väkilukulomakkeet täytettiin joka kolmas vuosi vuoteen 1775 saakka, sen jälkeen joka viides vuosi vuoteen 1880 saakka ja joka kymmenes vuosi vuoteen 1940 saakka.
Väkilukutaulukkojen keräämistä kutsutaan kymmenvuotisinventoinneiksi. Nämä olivat nykyisen väestölaskennan edeltäjiä.
Väestönmuutoslomakkeet sen sijaan täytettiin joka vuosi aina vuodesta 1749 lähtien.
| 4.1 | 4.2 | 4.3 | 4.4 | 4.5 | 4.6 | 4.7 | 4.8 | 4.9 | 4.10 |
| 4.11 | 4.12 | 4.13 | 4.14 | 4.15 |
Tilastokeskus
 Vaihde (09) 17 341
Yhteystiedot
Tekijänoikeudet ja käyttöehdot
Palaute |