Haku
Vuonna 1738 oli kauppakollegion asessori Jakob von Hökerstedt jättänyt valtakunnanneuvostolle ehdotuksen väkiluvun laskemisesta kirkonkirjojen perusteella. Ehdotusta ei kuitenkaan hyväksytty, sillä pelättiin, että Ruotsissa käy kuin kuningas Daavidille, joka halusi laskea kansansa. Rangaistuksena rutto levisi kansan keskuuteen (ks. Vanha testamentti 2. Samuelin kirja 24: www.credo.fi/raamattu/1992/2Sam.24.html).
Erityisen aktiivisen roolin väestömäärän laskemisen puolesta otti Ruotsin Tiedeakatemia. Akatemian sihteeri Pehr Elvius oli tutkinut Uppsalan kirkonkirjoja ja laatinut selvityksen syntyneistä lapsista 50 vuoden ajalta. Vuonna 1746 tiedeakatemia jätti valtiopäiville Pehr Elviuksen laatiman laskelman väestön määrästä.
Valtiopäivien salainen valiokunta kannatti väestötilastojen laadinnan aloittamista. Valiokunnan ehdotuksesta laadittiin kaavakkeet, joilla tiedot kerättäisiin papistolta. Lisäksi päätettiin ehdottaa erityisen taulustolaitoksen (Tabellverket) perustamista. Kuninkaallinen kirje väestötilastojen laadinnan aloittamisesta annettiin helmikuun 3. päivänä vuonna 1748 ja ensimmäiset koko maata koskevat väestötiedot kerättiin vuodelta 1749.
| 4.1 | 4.2 | 4.3 | 4.4 | 4.5 | 4.6 | 4.7 | 4.8 | 4.9 | 4.10 |
| 4.11 | 4.12 | 4.13 | 4.14 | 4.15 |
Tilastokeskus
 Vaihde (09) 17 341
Yhteystiedot
Tekijänoikeudet ja käyttöehdot
Palaute |