Väestötutkimuksen alkuajat olivat pitkälti kuolevuuden tutkimusta. Se on ymmärrettävää, koska tuon ajan ihmisille kuolema oli jokapäiväinen ilmiö. Vastasyntyneiden lasten kuolevuus oli korkea ja kulkutaudit verottivat usein väestöä. Kuolleiden luettelot saivat ihmiset kiinnostumaan yhä enemmän tämän ilmiön tutkimisesta.
Edmund Halley (1656-1742) tuli kuuluisaksi löytämällä pyrstötähden, joka nykyisin kantaa hänen nimeään. Monien ansiokkaiden tähtitieteellisten ja geografisten havaintojen ja laskelmien lisäksi hän tutki kuolleiden luetteloja Bleslaussa (nykyisin puolalainen kaupunki Wroclaw). Nämä luettelot olivat täydellisempiä kuin Lontoossa vastaavana aikana käytössä olleet, sillä niihin oli merkitty myös kuolleen ikä ja sukupuoli. Halley laskikin tästä aineistosta elinajanodotteen ensimmäistä kertaa käyttäen apunaan ikäryhmittäisiä kuolevuuslukuja. Tuolloin vastasyntyneen elinajan odotteeksi tuli vain 30 vuotta!
| 2.1 | 2.2 | 2.3 | 2.4 | 2.5 | 2.6 | 2.7 | 2.8 | 2.9 | 2.10 |
| 2.11 |
Tilastokeskus
Vaihde (09) 17 341
Yhteystiedot
Tekijänoikeudet ja käyttöehdot
Palaute |