Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen ja työ- ja elinkeinoministeriön työttömyyslukujen eroista käytiin 1990-luvun lopulla melko kiivastakin keskustelua. Kritiikki on yleensä kohdistunut siihen, että Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen tilastointitavan muutos olisi vaikuttanut työttömiä koskevan luvun luotettavuuteen. Huomaamatta on usein jäänyt se, että itse työmarkkinatkin ovat muuttuneet 1980-luvun lopun vakaasta tilanteesta; työntekijöiden osaamisvaatimukset ovat kasvaneet, työvoiman ulkopuolelta reagoidaan herkästi työn kysynnän kasvuun, alueellinen muuttoliike on voimistunut ja pätkätyöt vakiintuneet.
Liittyessään kansainvälisiin yhteisöihin on Suomi muiden jäsenmaiden tavoin sitoutunut noudattamaan yhteisöjen säädöksiä myös tilastotoimessa. YK:n kansainvälinen työjärjestö ILO ja Euroopan Unionin tilastovirasto Eurostat määrittävät tarkkaan kansainvälisesti vertailtavien työvoimatilastojen sisällöt ja tekotavat. Näitä määrittelyjä on ollut laatimassa ja hyväksymässä Suomesta laaja työmarkkinakentän edustus. Sitoutuminen yhteisiin pelisääntöihin merkitsee sitä, että esimerkiksi EU-alueella on käytössä varsin vertailukelpoiset luvut työttömyydestä.
| 4.1 | 4.2 | 4.3 | 4.4 | 4.5 | 4.6 | 4.7 | 4.8 | 4.9 |
Seuraava oppitunti: Työttömyyden eri lajeja
Tilastokeskus
Vaihde (09) 17 341
Yhteystiedot
Tekijänoikeudet ja käyttöehdot
Palaute |