Aktivointiasteella tarkoitetaan aktiivisen työvoimapoliittisten toimenpiteiden piirissä olevien prosenttiosuutta työttömien työnhakijoiden määrästä. Aktiivisiin toimenpiteisiin luetaan palkkaperusteisin toimenpitein työllistetyt, työmarkkinatuen työharjoittelussa olevat, vuorotteluvapaatyöpaikkaan työllistetyt ja työvoimakoulutuksessa olevat.
Aktivointiaste kuvaa aktiivisen työvoimapolitiikan toimenpiteiden laajuutta työmarkkinoilla.
Aktiivisen työvoimapolitiikan toimenpiteitä:
Vuonna 1990 Suomessa työllisyystilanne oli vielä hyvä ja siten myös aktivointiaste oli yli 45 prosenttia. Lähes joka toinen työtön oli toimenpiteiden piirissä. Työttömyyden noustessa voimakkaasti tilanne muuttui nopeasti -- aktiivisten toimenpiteiden määrä riitti vain osalle työttömäksi joutuneita. Pahimmillaan vuonna 1993 vain noin 17 prosenttia työttömistä työnhakijoista oli jonkun toimenpiteen piirissä. 1990-luvun puolivälissä toimenpiteiden määrää lisättiin ja aktivointiaste kohosi. Vuoteen 2000 mennessä toimenpiteiden määrää on hieman vähennetty työttömyyden alentuessa.
Kuvio: Aktivointiaste 1990-2000

Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, työnvälitystilastot
| 3.1 | 3.2 | 3.3 | 3.4 | 3.5 | 3.6 | 3.7 |
Seuraava oppitunti: Miksi työttömyyttä mitataan kahdella tavalla?
Tilastokeskus
Vaihde (09) 17 341
Yhteystiedot
Tekijänoikeudet ja käyttöehdot
Palaute |