3. Miten ilmiöiden välisiä yhteyksiä kuvataan?

Harjoitus 1: Mikä on oikein?

1. Muuttujien välisiä tilastollisia riippuvuuksia voidaan tutkia
vain kokeellisen tutkimusasetelman avulla.
vain ei-kokeellisen tutkimusasetelman avulla.
sekä kokeellisen että ei-kokeellisen tutkimusasetelman avulla.
2. Tutkimustulosten tilastollisen merkitsevyyden avulla voidaan arvioida
tutkimustulosten julkaisuarvoa.
satunnaisvaihtelun osuutta tutkimustuloksissa.
sitä, kuinka suuri osa perusjoukosta on tavoitettu tutkimuksessa.
3. Pearsonin korrelaatiokertoimen avulla voidaan kuvata
muuttujien välistä syy-seuraussuhdetta.
muuttujien välisiä laadullisia eroja.
kahden muuttujan välistä yhteyttä.
4. Korrelaatiokerroin voi saada minkä tahansa arvon
-1:n ja +1:n välillä.
0:n ja 100:n välillä
-10:n ja +10:n välillä
5. Kovarianssilla tarkoitetaan
muuttujien muodostamaa hajontakuviota koordinaatistossa.
kahden muuttujan yhteisvaihtelua.
muuttujien välistä nolla-korrelaatiota.
6. Regressioanalyysin avulla voidaan
arvioida yhden riippuvan muuttujan vaikutusta toiseen riippuvaan muuttujaan.
arvioida muuttujien välisiä laadullisia eroja.
ennustaa yhden muuttujan vaikutusta toiseen.
7. Koulutusvuosien ennustetaan vaikuttavan ansiotulojen määrään. Mikä on ilmiössä riippuva muuttuja?
koulutusvuodet
ansiotulot
ilmiössä ei ole riippuvaa muuttujaa

Takaisin oppitunnin etusivulle.

Linkkipolku

Olet sivulla: Etusivu > Tuotteet ja palvelut > Verkkopalvelut > Verkkokoulu > Johdatus tilastolliseen ajatteluun > Miten ilmiöiden välisiä yhteyksiä kuvataan? > 3. Miten ilmiöiden välisiä yhteyksiä kuvataan?

Navigointi

Tuotteet ja palvelut

Verkkokoulu

På svenska In English Tulostusversio
Hakemisto| Sivukartta| Palaute| Yhteystiedot
Förstasidan| Home
Etusivu Tilastot Tietoa tilastoista Tiedonkeruut Tuotteet ja palvelut Ajankohtaista Tilastokeskus

Haku

Tilastokeskus
Tilastokeskus PalloVaihde (09) 17 341 PalloYhteystiedot PalloTekijänoikeudet ja käyttöehdot PalloPalaute