1.15 Syy-seuraussuhde

Helsingin Sanomissa julkaistiin aikoinaan uutinen, jonka mukaan hyvin koulutetut suomalaiset ovat pitkiä ja erityisesti Länsi- ja Etelä-Suomessa asuvat ovat pidempiä ja varakkaampia kuin idässä ja pohjoisessa asuvat. Tämä on herkullista materiaalia raflaaville otsikoille, mutta tavallisesti lukija ei tule ajatelleeksi, että yhteyksien oikea tulkinta saattaa olla yllättävänkin vaikeaa.

Pituus ja koulutus eivät varmaankaan ole suorassa syy-seurausyhteydessä, vaan ne molemmat heijastelevat lapsuudenkodin varallisuutta. Sosio-ekonominen asema (so. tulot, koulutus, ammatti) selittänee suurimmaksi osaksi myös mainitut alueelliset erot. Poikkileikkaustutkimukset - joita suurin osa haastattelututkimuksista on - ovat hankalia syy-seuraussuhteiden varmentamisen kannalta. Tulkintoihin jää aina melkoinen annos arvailua. Suurempaan varmuuteen päästään vain kontrolloidulla koeasetelmalla.

Syy-seuraus- eli kausaalisuhteiden tulkinnassa on hyvä pitää mielessä mm. seuraavat seikat.

  • Mikä on otos ja minkälaiseen joukkoon sitä koskevia tuloksia voi yleistää?
  • Onko yhteys selitettävissä kolmannen tekijän avulla (edellä sosio-ekonominen asema)?
  • Onko tilastollinen yhteys riittävän voimakas ollakseen sisällöllisesti merkittävä?
  • Onko syy-seuraussuhteen suunta varmuudella pääteltävissä?
  • Esimerkit


    Kertaustehtävät.

    Seuraava oppitunti: Tieto tiivistyy tunnuslukuihin


    Linkkipolku

    Olet sivulla: Etusivu > Tuotteet ja palvelut > Verkkopalvelut > Verkkokoulu > Johdatus tilastolliseen ajatteluun > Mitä tilastotiede on? > 1.15 Syy-seuraussuhde

    Navigointi

    Tuotteet ja palvelut

    Verkkokoulu

    På svenska In English Tulostusversio
    Hakemisto| Sivukartta| Palaute| Yhteystiedot
    Förstasidan| Home
    Etusivu Tilastot Tietoa tilastoista Tiedonkeruut Tuotteet ja palvelut Ajankohtaista Tilastokeskus

    Haku

    Tilastokeskus
    Tilastokeskus PalloVaihde (09) 17 341 PalloYhteystiedot PalloTekijänoikeudet ja käyttöehdot PalloPalaute