3.1 Taulukko

Tilastotaulukko on perinteinen tapa järjestää numeerinen havaintoaineisto helposti omaksuttavaan muotoon. Parhaimmillaan taulukko kirkastaa esitetyn asian lukijalleen nopeasti ja tiivistetysti, tuoden samalla esiin kuvattavan ilmiön keskeisimmät piirteet.

Taulukon tarkastelun lähtökohta on otsikko. Hyvässä taulukko-otsikossa kerrotaan 1) mikä on tutkittava joukko, 2) mitä asiaa (muuttujaa) taulukko kuvaa ja miten se on luokiteltu, 3) mikä on havaintojen ajankohta ja 4) millaista mittayksikköä mittarissa käytetään. Jos samaan taulukkoon on koottu tietoja, joissa käytetään eri mittayksikköjä, voi mittayksiköt jättää pois taulukon otsikosta.

Esimerkki hyvästä taulukko-otsikosta:
Työttömien työnhakijoiden päivärahan suuruus ikäryhmittäin syyskuussa 2006, euroa.

Otsikon jälkeen on syytä paneutua taulukkopäihin eli rivi- ja sarakeotsikoihin. Niistä löytyvät tarkasteltavien muuttujien ja niiden luokkien nimet. Usein taulukkoon kootaan useampia muuttujia, jotka ristiintaulukoidaan. Seuraavassa esimerkkitaulukossa on koulun oppilaiden pituus ja sukupuoli taulukoitu ristiin:

Näin saadaan selville havaintoaineiston sisäisiä riippuvuuksia, esimerkiksi sukupuolen ja iän vaikutuksia johonkin kolmanteen asiaan. Esimerkkitaulukko osoittaa että pojat ovat keskimäärin pitempiä kuin tytöt.

Soluihin on koottu havainnot taulukkopään jäsennysten mukaan. Jos taulukossa on prosenttilukuja tai summia, on tulkinnan kannalta välttämätöntä tarkistaa, onko ne laskettu sarakkeittain vai riveittäin. Prosenttijakaumia vertailtaessa on kiinnitettävä huomiota myös alkuperäisten jakaumien tapausten lukumäärään, sillä mitä pienempi prosenttilaskun kantaluku (luku, josta laskettuja osuuksia prosenttiluvut kuvaavat) on, sitä enemmän prosenttijakaumat sisältävät satunnaisvaihtelua. Kantalukua koskevan tiedon tulisi löytyä prosenttien summasolujen (= 100 %) vierestä (kuten tämän kokonaisuuden ensimmäisessä taulukossa).

Lukujen mahdollinen jatkokäyttö vaatii toisinaan, että havaintojen lukumäärä esitetään taulukoissa mahdollisimman tarkasti. Niitä luettaessa kannattaa pyöristää lukuja mielessään riittävästi ja etsiä suuria linjoja. Varsinkaan otostutkimuksissa ei yleensä saada tuloksia, joissa tosiasiallinen tarkkuus ylittäisi kolmen numeron tarkkuuden. Joskus on myös mahdollista esittää tarkat luvut liitetaulukoissa ja pyöristettyjä lukuja artikkelitekstin yhteyteen nostetussa taulukossa.

Alaviitteissä kerrotaan yksittäiseen soluun, riviin tai sarakkeeseen mahdollisesti liittyviä erityistietoja. Alaviitteessä on maininta esimerkiksi siitä, jos tieto on eri vuodelta kuin otsikko ilmoittaa, jos tieto eroaa käsitteellisesti otsikon ilmoittamasta tai on laadultaan poikkeava muista tiedoista (esimerkiksi saatu eri lähteestä). Taulukon alla voidaan tarvittaessa kertoa myös taulukon lähde.

Merkintätapoja taulukossa:

Harjoitukset