2.11 Talous: mikä on bruttokansantuote?

Yhteiskunnan kokonaistuotannon kehitystä kuvataan tunnusluvulla, jota kutsutaan bruttokansantuotteeksi (lyhenne BKT). Termin vastineena käytetään yleiskielessä usein ilmiasua kansantulo, joka itse asiassa kuvaa samaa asiaa hieman eri näkökulmasta. Tuotannon arvo kääntyy yhteiskunnassa aina jonkun tahon tuloksi.

BKT:n määritelmä sisältyy valtavaan laskentajärjestelmään nimeltään kansantalouden tilinpito, jonka laskentaperiaatteet ovat kansainvälisesti hyväksyttyjä. Kansantalouden tilinpidon takana ovat mm. YK ja EU:n komissio.

BKT:seen lasketaan yhteen kaikki arvoa tuottava taloudellinen toiminta yhteiskunnassa, kaikki tavaratuotanto ja palvelut. BKT ilmoittaa yhteiskunnan tuotannon kokonaisarvon (tuotetun arvonlisäyksen). Se ei kata sellaista tuottavaa toimintaa, josta ei makseta palkkaa tai saada muuta korvausta, esimerkiksi myyntituloa. Näin esimerkiksi kotityö jää kansantulolaskennan ulkopuolelle. Yksi syy tähän on se, että kotityön rahallisen arvon yksiselitteinen määrittely on vaikeata.

Kun halutaan kuvata yhteiskuntien taloudellista kehittyneisyyttä, jaetaan BKT väestömäärällä. Se kertoo periaatteessa, kuinka paljon yksittäinen kansalainen tuottaa keskimäärin. Mitä suurempi BKT/asukas, sitä vauraampi yhteiskunta. Em. tunnusluku ei kerro, miten vauraus on jakautunut yhteiskunnan eri väestöryhmien kesken.

Maailman maiden BKT/ asukas rikkaimmasta köyhimpään vuonna 2006 ( BKT asukasta kohti)

Bruttokansantuote eli BKT (engl. Gross Domestic Product) lasketaan tietyn valtion tai alueen tuotannosta. Jos esimerkiksi suomalaiset yritykset ovat investoineet ulkomaille, ei investointien tuotto näy kansantuotteessa. Vastaavasti taas ulkomaisten yritysten tuotanto Suomessa on osa Suomen bruttokansantuotetta. Bruttokansantulo eli BKTL (engl. Gross National Income) taas sisältää tietyn maan kansalaisten ja yritysten tulot. Se sisältää suomalaisten ihmisten ja yritysten tulot ulkomailla ja toisaalta ulkomaisten ihmisten ja yritysten tulot Suomessa jäävät sen ulkopuolelle.

Harmaaksi taloudeksi kutsutaan sellaista taloudellista toimintaa, joka kuuluu kansantalouden tilinpidon piiriin, mutta jää syystä tai toisesta virallisten rekisterien ja järjestelmien ulkopuolelle. Jos parturi leikkaa tukkasi, mutta ei ilmoita maksamaasi palkkiota verotuksessa tulonaan, kyse on harmaasta taloudesta. Osa harmaasta taloudesta on aivan hyväksyttävää toimintaa, esimerkiksi se että ystävät vaihtavat keskenään palveluksia satunnaisesti. Osa taas on yhteiskunnan kannalta harmillista toimintaa, joka vääristää kilpailutilannetta (veroja maksavat kilpailevat yrittäjät kärsivät) ja vähentää yhteiskunnan veroja (muut veronmaksajat kärsivät). Kansantalouden tilinpidossa voidaan selvittää harmaan talouden suuruutta mm. vertaamalla eri lähteiden tilastolukuja keskenään. Esimerkiksi rakennustilastoista voidaan arvioida käytettyjen rakennusaineiden määrä ja jopa tehdä arvioita tarvitusta työvoimasta. Kun näitä tietoja verrataan esimerkiksi verottajan tietoihin maksetuista veroista, saadaan yleinen kuva harmaan talouden eli verottoman talouden mittasuhteista rakennusalalla.

Rikollista toimintaa kutsutaan joskus mustaksi taloudeksi. Sellaista on esimerkiksi varastetun tavaran kauppa tai huumeiden myynti. Niidenkin tulisi sisältyä BKT:hen. Koska rikos halutaan tehdä erityisen salassa, sitä on vielä vaikeampi tilastoida kuin harmaata taloutta. Esitetyt tunnusluvut ovat usein asiantuntijoiden arvioita, jotka pohjautuvat epäsuoriin tunnuslukuihin, esimerkiksi poliisiin tietoon tulleeseen huumekauppaan lisätään vakioarvio siitä kaupasta, jota poliisi ei saa selville.

Kertaustehtävät.

Seuraava oppitunti: Tilastojen esitystavat