2.10 Talous: mikä on inflaatio?

Talouden ilmiöt vaikuttavat monin tavoin elämäämme, vaikka emme sitä kovin helposti huomaakaan. Eräs näistä yleensä huomaamattomista asioista on inflaatio,eli rahan arvon heikkeneminen. Käytännössä inflaatio tarkoittaa sitä, että hinnat nousevat ja samalla rahamäärällä saa entistä vähemmän tavaroita ja palveluja.

Inflaation syitä voivat olla esimerkiksi:

Hintojen nousu tapahtuu eri asioissa ja eri puolilla yhteiskuntaa eri tavoin. Suomenkin markkinoilla on tarjolla lukemattomia tuotteita; vuonna 1995 hyväksytty tuoteluokitus sisältää yli 2 500 tuoteluokkaa, joihin edelleen sisältyy monia tuotteita ja tuotemerkkejä. Lisäksi tavaroita myydään kymmenissä tuhansissa paikoissa. Siksi keskimääräisen inflaation mittaaminen on hyvin hankala tehtävä. Yksittäisten tuotteiden hinnat kehittyvät eri tavoin: osa halventuu, osa kallistuu ja hintojen muutosvauhti vaihtelee.

Keskihintoja 1983-2008 (euroina). Mitä eri tuotteet maksoivat 1983, 1993, 2003 sekä 2008 syyskuussa?

Jotta hintojen nousu saadaan selville, on hintatietoja kerättävä järjestelmällisesti kuukaudesta toiseen. Hintojen nousua kuvataan kuluttajahintaindeksillä, joka ilmoittaa paljonko hinnat ovat keskimäärin nousseet indeksin kantavuoteen verrattuna. Kantavuosi vaihdetaan kerran viidessä vuodessa ja samalla valitaan hintaseurantaa varten uusi ns. edustavien tuotteiden ostokori. Tuotteita valittaessa käytetään hyväksi tietoja suomalaisten kulutusmenoista ja kaupan myynnistä. Hintatietoja kerätään monista paikoista, mutta suurin hintatietojen ryhmä saadaan vähittäiskaupoista. Jotta erilaisista kaupoista saadaan edustava valikoima tutkimukseen, valitaan ensin eri puolilta maata kuntia, joissa tutkimusta tehdään. Kustakin kunnasta valitaan mukaan erilaisia kauppoja, tavarataloja, halpamyymälöitä, erikoisliikkeitä jne. Tämä koneisto tuottaa kuukausittain noin 44 000 hintatietoa.

Kuluttajahintaindeksin painorakenne.

Lähde: SVT Kuluttajahintaindeksi, http://tilastokeskus.fi/til/khi/khi_2006-02-17_men_001.html (10.10.2008)

Hyödykkeiden merkitys kuluttajalle tai tuottajalle voi olla hyvin erilainen. Esimerkiksi kotitaloudet käyttävät kuluttamastaan rahamäärästä sähköön keskimäärin 1,8 prosenttia ja porkkanaan 0,04 prosenttia. Sähkön paino kuluttajahinta-indeksissä on 45 kertaa suurempi kuin porkkanan. Sähkön hinnanmuutoksella on siis suurempi vaikutus kotitalouksien kulutusmenoihin kuin porkkanan hinnanmuutoksella. Tämän pitää näkyä myös indeksin muutoksissa.

Inflaatio on olennainen osa markkinataloutta. Pieni hintojen nousu kertoo, että talous menee eteenpäin: hintojen nousua aiheuttavat esimerkiksi tuotteiden parannukset. Elintason nousu nostaa myös palkkoja, mikä vaikuttaa edelleen hintojen nousuun.

Liian suuri inflaatio on kuitenkin haitaksi taloudelle. Inflaatiosta kärsivät säästäjät, kun säästössä olevalla rahalla ei saa enää samaa määrää hyödykkeitä kuin aikaisemmin. Erityisen haitallista inflaatio on maan ulkomaisen hintakilpailukyvyn kannalta. Hyödykkeitä on aikaisempaa vaikeampi saada kaupaksi ulkomaille hintojen noustessa voimakkaammin kuin muissa maissa. Toiseksi, taloudellisten päätösten ennakointi vaikeutuu, jos hinnat nousevat vauhdilla.

Yleensä hinnat nousevat. Vain poikkeuksellisissa oloissa, yleensä talouden taantuessa, hinnat voivat laskea. Hintojen laskua kutsutaan deflaatioksi. Tällöin samalla rahamäärällä saa entistä enemmän tavaroita ja palveluja.

Harjoitukset