2.1 Väestön kehityksen kuvaaminen

Yksilö syntyy, elää ja kuolee. Väestössä kaikkia näitä asioita tapahtuu samanaikaisesti. Väestön kehitys on syntymisten, kuolemisten ja ihmisten maantieteellisen liikkumisen eli muuttoliikkeen lopputulos. Väestössä tapahtuvat muutoksia kutsutaan väestöilmiöiksi. Ne luovat puitteet, joihin yhteiskunnan kehitys ja palvelut, esimerkiksi terveydenhuolto ja koululaitos, joutuvat sopeutumaan.

Jotta voitaisiin ymmärtää väestön kehitystä, tarvitaan väestöilmiöitä kuvaavia erilaisia tunnus- eli mittalukuja. Tunnusluvut mahdollistavat ilmiöiden vertailemisen eri vuosien, jopa vuosisatojen, välillä. Väestöilmiöitä kuvaavien tunnuslukujen avulla voidaan tehdä myös eri väestöjen - esimerkiksi eri kaupunkien tai maiden - välisiä vertailuja. Tunnusluvut ovat tiivistettyä tietoa, jonka tulkinnassa on kuitenkin aina oltava varovainen.

Tunnusluvut ovat useimmiten eri väestöilmiöiden suhteellisia osuuksia koko väestöstä tai sen osista. Esimerkiksi vuoden aikana syntyneitä lapsia verrataan koko väestön määrään.

Tunnusluvut esitetään prosentteina tai promilleina. Promillet kuvaavat väestöilmiötä tuhatta (1000) henkilöä kohti. Esimerkiksi syntyvyyttä tarkasteltaessa sanotaan, että vuonna 2007 Suomessa syntyi noin 11 lasta tuhatta henkilöä (tai asukasta) kohti, kun samaan aikaan Ruotsissa syntyi 12 lasta tuhatta henkilöä kohti.