1.9 Otanta

Miten voidaan selvittää, mitä mieltä suomalaiset ovat ydinvoimasta? On kovin työlästä yrittää tavoittaa kaikkia suomalaisia ja kysyä heidän mielipidettään. On parempi poimia otos.

Otos on varsinaisen kohderyhmän pienempi osa, jonka perusteella voidaan saada kuva koko kohderyhmän ominaisuuksista. Joukkoa jota otos edustaa, kutsutaan perusjoukoksi. Esimerkiksi mielipidetutkimusten perusjoukkona pidetään usein työikäisiä suomalaisia.

Yleensä otos valitaan arpomalla tai muilla vastaavilla menettelyillä, jolloin otokseen tulevat valikoituvat sattumanvaraisesti.

Arpomisen korvikkeena käytetään usein ns. tasavälipoimintaa. Se voidaan tehdä luettelosta, jossa ihmiset ovat satunnaisessa järjestyksessä. Esimerkiksi aakkosjärjestys on satunnainen järjestys ihmisten mielipiteiden kannalta. Listasta voidaan poimia otos valitsemalla mukaan kohteita tasavälein. Myös puhelinnumeroita voidaan helposti poimia siten, että otokseen valikoituu satunnaisia vastaajia (paitsi että ne, joilla ei ole puhelinta, jäävät tutkimuksen ulkopuolelle). Esimerkiksi suomalaisista voidaan poimia satunnaisotos laittamalla koko väestö nimen mukaan aakkos- tai asuinpaikan mukaiseen järjestykseen. Kun tästä runsaan 5,3 miljoonan nimen listasta poimitaan joka 5 000:s, saadaan kokoon runsaan 1 000 hengen satunnaisotos suomalaisista.

Otoksen koko ratkaisee

Jos otos on satunnaisesti valittu, se periaatteessa edustaa perusjoukkoa. Satunnaiset tekijät vaikuttavat jokaisessa yksittäisessä havainnossa, mutta kun sattumia on riittävän monta, ne kumoavat toisensa. Mitä suurempi otos on, sitä tarkemmin se edustaa perusjoukkoa.

Otoksen koko ratkaisee, kuinka tarkasti tuloksia voidaan tarkastella. Jos halutaan jakaa otos moniin alaryhmiin ja sanoa niistä jotakin luotettavaa, on otoksen kokoa kasvatettava. Sen sijaan tutkittavan perusjoukon koolla ei sinänsä ole merkitystä otoksen koolle. Yhdysvaltain kansalaisten mielipiteitä voidaan siis periaatteessa tutkia saman kokoisella haastatteluotoksella kuin suomalaisten.

1 000 hengen otos antaa mahdollisuuden kuvata perusjoukkoa melko luotettavasti, jos kuvattavat asiat ovat yksinkertaisia ja koskevat koko perusjoukkoa. Tilastoalalla yleisesti hyväksytyn ajattelun mukaan tuloksia voidaan silloin esittää muutaman prosenttiyksikön tarkkuudella. Virhemarginaali kasvaa nopeasti jopa yli kymmenen prosenttiyksikön suuruiseksi, kun otoskoko pienenee. Virhemarginaalilla tarkoitetaan sitä väliä, jolla tulokseksi saadut arvot todennäköisesti vaihtelevat sattumanvaraisesti.

Jos tuloksia halutaan tarkastella esimerkiksi ikäryhmittäin, tulee virhemarginaali laskea kullekin tarkasteltavalle ikäryhmälle erikseen.

Harjoitukset

1.1

1.2

1.3

1.4

1.5

1.6

1.7

1.8

1.9

Kertaustehtävät.