1.4 Mitta-asteikot

Tilastot pohjautuvat erilaisten mitta-asteikkojen käyttöön. Seuraavaksi tutustutaan mitta-asteikkojen päätyyppeihin laatuero-, järjestys-, välimatka- ja suhdelukuasteikkoon.

Vaikka Pohjolan maiden kansat voidaan koota tilastotaulukkoon, niistä ei voi laskea esimerkiksi keskiarvoa, sillä kansallisuus on havaintojen laadullinen ominaisuus. Käytetty mitta-asteikko on laatueroasteikko. Laatueroasteikolta voidaan vain osoittaa suurin luokka eli yleisin arvo. Tässä tapauksessa suurin luokka on ruotsalaiset.

Pohjolan kansat (väkiluku 1.1.2006, 1 000 henkeä)*

	Suomalaiset	5 255
	Ruotsalaiset	9 048
	Norjalaiset	4 640
	Tanskalaiset	5 427
	Islantilaiset	300

* Tauluko luvut on esitetty tuhansina henkilöinä. Siis esimerkiksi islantilaisia on 300 000 henkeä.

Lähde: Nordic Statistical Yearbook 2007, Nordic Council of Ministers

Mikä on suomalaisen keskimääräinen koulutustaso? Jos koulutus muunnetaan opiskeluvuosiksi, voidaan keskiarvo laskea. Toisaalta opiskeluvuosien määrä ei kerro opintosuorituksista tai omaksutusta tiedosta kovin paljoa. Koulutusta onkin usein kuvattu asteikolla, joka määrittelee väljästi korkean ja vähäisen koulutuksen. Puhutaan perusasteen, keskiasteen ja korkea-asteen koulutuksesta. Tällainen asteikko on järjestysasteikko.

Yli 15-vuotiaat suomalaiset koulutustason mukaan v. 2006 (1000 henkeä)

Koulutustaso	Määrä (hlö)
Perusaste	1 570
Keskiaste	1 675
Korkea-aste	1 131

Lähde: Tilastokeskus, koulutustilastot, http://tilastokeskus.fi/til/vkour/tau.html (18.8.2007)

Järjestysasteikosta ei voi laskea aritmeettista keskiarvoa. Suomalaisten koulutustasoa voitaisiinkin kuvata sanomalla, että yli 15-vuotiaista suomalaisista 63 % on suorittanut vähintään keskiasteen tutkinnon.

Välimatka-asteikolla on järjestysasteikkoon verrattuna se lisäominaisuus, että eri vaihtoehtojen ajatellaan olevan yhtä kaukana toisistaan. Tyypillinen välimatka-asteikko on lämpömittari. Aritmeettisen keskiarvon laskeminen tällaisista mittareista on mahdollista, mutta arvojen suhteuttaminen toisiinsa on rajoitettua. Keskilämpötilaa käytetään usein kuvaamaan jonkin alueen ilmastoa, mutta ei voida sanoa, että jollakin alueella olisi kaksi kertaa niin lämmintä kuin jossakin toisessa paikassa.

Myös erilaiset asennemittarit tulkitaan usein välimatka-asteikoiksi. Asenteita mitataan silloin kysymyksillä, joissa vastaajan tulee ottaa kantaa johonkin väittämään esimerkiksi asteikolla: "täysin samaa mieltä (1)", "jokseenkin samaa mieltä (2)", "ei samaa eikä eri mieltä (3)", "jokseenkin eri mieltä (4)" sekä "täysin eri mieltä (5)".

Vähän samalla tavalla on laskettu kuluttajien luottamusindeksi, johon on yhdistetty kansalaisten vastauksia kysymyksiin maan ja omasta taloudellisesta tilanteestaan. Arvosta ei sinänsä voi päätellä oikein mitään, mutta kun sitä verrataan pitkäaikaiseen keskiarvoonsa (heinäkuussa 2008 se oli 6,5), voidaan päätellä onko taloudellinen mieliala optimistinen vai pessimistinen.

Kuluttajien luottamusindeksi, heinäkuu 2008	Keskilämpötila, Helsinki Kaisaniemi, heinäkuu 2008

Lähteet: Tilastokeskus, Tulot ja kulutus, http://tilastokeskus.fi/til/kbar/tau.html, Ilmatieteen laitos, http://www.fmi.fi/saa/tilastot.html (18.8.2008)

Kun asioita kuvataan rahan avulla, käytetään suhdelukuasteikkoa. Suhdelukuasteikko eroaa välimatka-asteikosta siinä, että sen nollapiste on todellinen. Asioita on silloin mahdollista verrata keskenään myös suhteellisesti. Voidaan esimerkiksi ilmoittaa, että jonkin ryhmän tulot ovat kaksi kertaa niin suuret kuin toisen.

Suomalaiset tulonsaajat tuloluokittain 2006

Tuloluokka, euroa	Tulonsaajia
-3000	364 616
3 000-4 999	157 101
5 000-9 999	701 447
10 000-14 999	655 430
15 000-19 999	504 208
20 000-24 999	528 316
25 000-29 999	462 537
30 000-39 999	533 912
40 000-49 999	241 178
50 000-59 999	111 442
60 000-79 999	88 741
80 0000-	69 415

Lähde: Tilastokeskus, Tulot ja kulutus, http://tilastokeskus.fi/til/tvt/tau.html (18.8.2008)

Yhteenveto

Mitta-asteikko	Kuvaus	Keskiluvut (ks. jakso 1.6)
Laatuero	Kuvaa erilaisia ryhmiä. Numerot voidaan korvata symboleilla. Esimerkiksi kansallisuus.	Moodi
Järjestys	Asteikko asettaa havainnot vain järjestykseen. Esimerkki koulutustaso.	Mediaani
Välimatka	Asteikon luokkien välimatka on aina yhtä suuri. Esimerkki lämpömittarit.	Keskiarvo
Suhdeluku	Asteikossa on todellinen nollapiste. Esimerkki tulot euroina.	Keskiarvo