1.3 Tilastolukujen vertailtavuus

Tilastolukujen keskeinen käyttötarkoitus on vertailun tekeminen. Vertailuja halutaan tehdä esimerkiksi eri ajankohtien välillä tai alueiden välillä:

verrataan sitä, kuinka joidenkin tuotteiden hinnat ovat nousseet kymmenen vuoden aikana

verrataan joidenkin tuotteiden hintoja eri maissa tai kunnissa

Jotta vertailu onnistuisi mahdollisimman hyvin, vertailtavien lukujen pohjana tulee olla vertailukelpoiset tilastotiedot. Vertailukelpoisuus edellyttää, että kaikki luvut on laskettu samalla tavalla eli pohjautuvat samoihin käsitteisiin. Tilaston tekijän on tarkasti noudatettava käsitteiden määrityksiä - lieventäviä tai raskauttavia asianhaaroja ei saa ottaa huomioon, jotta tilaston käyttäjä tietää, mistä tilasto kertoo.

Siitä huolimatta tilastovertailu vaatii tarkkuutta. Jos vertailtavien alueiden tai ajankohtien erot ovat suuret, on vertailukelpoisten mittalukujen löytäminen hankalaa.

Esimerkiksi kuluttajahintoja on systemaattisesti seurattu 1950-luvulta lähtien. On kuitenkin melko vaikeata verrata 50-luvun hintatasoa nykyiseen, sillä ihmisten kulutustavat ovat täysin muuttuneet. Tuotteet, jotka olivat hintatason kannalta tärkeitä 50 vuotta sitten, ovat menettäneet kokonaan merkityksensä ja uusia tuotteita on tullut elämisen välttämättömäksi osaksi.

Eri maiden vertailu on vaikeaa, koska eri maiden luonnonolosuhteet, kulttuurit ja lainsäädäntö poikkeavat toisistaan. Kansainvälisiä tilastoja käyttävän onkin oltava varovainen johtopäätöksissään. Esimerkiksi:

Kotitalouksien menojen rakenne on kylmässä pohjolassa väistämättä aivan erilainen kuin eteläisemmissä maissa.

Se miten suuri osuus naisista on kotiäitejä, vaikuttaa työttömyyslukuihin.

Puolustusmenojen osuus eri maissa voi vaihdella valtion tulo- ja menoarvion rakenteen mukaan, kun eri menoja lasketaan puolustusmenoiksi.

1.1

1.2

1.3

1.4

1.5

1.6

1.7

1.8

1.9