1.1 Mitä tilastoluku kertoo?

Maailmaa voi havainnoida monin eri tavoin ja vastaavasti myös tieto on erilaista. Lehdestä luemme uutistekstejä ja katsomme valokuvia. Lapsena opimme maailmasta paljon satujen ja tarinoiden kautta, vaikka ajatellaan että sadut eivät olekaan totta. Intuitio ja aavistuskin saattavat olla tietoa - ne ovat syntyneet ihmisen aivoissa lukuisten kokemusten väljänä yhteenvetona. Intuition vastakohta on tilasto, jossa havainnot on tiivistetty tarkoin määritellyiksi numeroiksi. Tilastossa myös tiedon hankintaprosessi on tarkoin määritelty. Tilasto on tarkoin määriteltyä tietoa.

Kaikki tieto ei ole kuvattavissa tilastotaulukolla. Tilasto kertoo määristä ja perustuu erilaisiin mittareihin. Ne kuvaavat usein aika yksinkertaisia asioita, sillä monimutkaisille asioille on vaikea tehdä yksiselitteistä mittaria. Numeroista koostuvan taulukon ulkopuolelle jää monenlaisia laadullisia asioita, jotka ovat myös tärkeitä oikean kuvan muodostumiselle asioista. Pituus, paino ja tulot ovat mitattavia asioita. Sen sijaan onnellisuus, luonteenpiirteet tai kanssakäyminen muiden ihmisten kanssa ovat vaikeasti mitattavia asioita. Niitä kuvaavista mittareista syntyy helposti erimielisyyttä.

Miksi asiat halutaan tiivistää numeroiksi? Keskeinen syy on se, että numeroita on helppo vertailla. Toinen tilastoon liittyvä asia on pyrkimys edustavaan kuvaan asioista. Lukiessamme uutista esimerkiksi rattijuopon aiheuttamasta onnettomuudesta voimme ymmärtää yksittäisen onnettomuuden traagisuuden, mutta emme pysty arvioimaan, miten yleisestä tapahtumasta on kysymys. Vasta kun kaikki rattijuoppojen aiheuttamat onnettomuudet on laskettu yhteen voimme alkaa pohtia, minkälaisen vaaran rattijuopot aiheuttavat liikenteessä ja minkälainen ongelma rattijuoppous on yhteiskunnalle.

Tilastotaulukot ovat käyttökelpoisia apuvälineitä asioiden kuvaamisessa, jos havaintojen kohteena on suurempi joukko ihmisiä tai asioita. Taulukoita tarvitaan, kun pitää esimerkiksi kertoa

Tilastoja tulkittaessa kannattaa aina lähteä siitä, että tilasto osoittaa vain asioiden suuria linjoja. Vaikka tilastoluvut ovat yleensä hyvin tarkkoja, lukijan kannattaa pyöristää niitä. Oikea pyöristystarkkuus riippuu siitä, minkälaisessa yhteydessä luku esitetään. Teknisissä teksteissä suuret tarkkuudet ovat tärkeitä. Hyvä pyöristystarkkuus voisi tilastoesityksissä olla esimerkiksi sellainen, jossa kolme ensimmäistä merkitsevää numeroa otetaan huomioon. Merkitsevällä numerolla tarkoitetaan kaikkia luvun numeroita lukuun ottamatta kokonaisluvun lopussa olevia nollia ja desimaaliluvun alussa olevia nollia.

Jos luvuissa on enemmän numeroita, niitä on vaikea hahmottaa ja joka tapauksessa luvun viimeiset numerot ovat varsin sattumanvaraisia. Sattumanvaraisuus johtuu sekä mittauksen epätarkkuudesta että todellisten ilmiöiden satunnaisesta vaihtelusta. Kuitenkin jos tilastollista lukua käytetään laskutoimituksissa uuden tiedon tuottamisessa, on lukujen tarkkuuden oltava suurempi, jotta mahdollinen pyöristysvirhe ei kertautuisi.

Suomen väestö 5-vuotisikäryhmittäin, 31.12.2006

Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot, http://tilastokeskus.fi/til/vaerak/tau.html (18.8.2008)

Näidenkin hyvin samankokoisten ryhmien suuruutta voidaan mainiosti vertailla tuhannen hengen tasolla, vaikka luvut onkin esitetty yhden hengen tarkkuudella.

Harjoitukset