2.17 Muut kvantitatiiviset alueluokituskartat

Kun esitettävän ilmiön arvot vaihtelevat vyöhykkeittäin tai vaiheittain, tieto voidaan esittää vyöhykekartalla. Korkeuskäyräkartat, sademääräkartat, joissa saman arvon käyrien väliin jäävä alue (vyöhyke) on väritetty sitä tummemmalla väriasteella, mitä suuremman arvon saavasta alueesta on kyse, ovat esimerkkejä vyöhykekartoista.

Vyöhykekartta poikkeaa koropleettikartasta siten, että vyöhykekartassa vyöhykkeet eivät perustu valmiiseen aluejakoon, vaan alueet muodostuvat saman lukuarvon käyrien pohjalta. Käyrät ovat syntyneet havaintopisteiden saamien arvon mukaan. Havaintopisteet ovat joko todellisia ilmiön mittaus- tai havaintopisteitä tai sitten alueiden keski- tms. pisteitä, joiden arvot ovat aluekohtaisia keskiarvolukuja. Saman arvon saavat havaintopisteet yhdistetään viivalla toisiinsa. Viivasta muodostuu ns. saman arvon käyrä. Näitä teemakarttatyyppejä, joita kutsutaan isaritmi- ja valeisaritmikartoiksi käsitellään oppitunnilla 4. Viivakartat. Kun saman arvon käyrän väliin muodostuneet vyöhykkeet luokitellaan, syntyy vyöhykekartta. Vyöhykekartassa vyöhykkeet ovat niiden saamien arvojen mukaisessa suuruusjärjestyksessä.

Yksittäisten havaintopisteiden saamista lukuarvoista voidaan luoda myös teemakartta, jossa saman arvon tai samaan luokkaan kuuluvat arvot yhdistetään saman arvon tai saman luokan alueeksi. Alueet muodostuvat tässäkin karttatyypissä havaintoarvojen pohjalta; etukäteen laadittua aluejakoa ei ole. Saman arvon tai arvoluokan alueet eivät ole kuitenkaan arvojen mukaisessa suuruusjärjestyksessä kuten isaritmikartoissa. Alueet väritetään kuten koropleettikartassakin sen mukaan, mihin arvoluokkaan ne kuuluvat. Tällaista karttaa kutsutaan dasymetriseksi kartaksi. Dasymetrisella kartalla esitettävät tiedot pohjautuvat yleensä ns. suhteellisiin lukuarvoihin (esim. väestöntiheys).

Seuraava oppitunti: Pistekartat