3.10 BKT:n rajoituksia taloudellisen hyvinvoinnin mittarina

BKT kuvaa nimenomaan taloudellista (rahassa mitattavaa) toimintaa eikä suoranaisesti hyvinvointia. Hyvinvoinnin mittaaminen onkin paljon hankalampaa, koska se on henkilökohtainen asia - kansantaloustieteen teorioissa lähdetään yleensä siitä oletuksesta, että jos jotakin tavaraa tai palvelua tulee aikaisempaa enemmän ilman että minkään tavaran tai palvelun määrä vähenee, hyvinvointi pysyy ennallaan tai kasvaa; mutta jos jokin kasvaa ja toinen vähenee, niin tämän tilanteen hyvinvointivaikutuksia ei voidakaan enää yksiselitteisesti arvioida.

Kansainvälisissä vertailuissa käytetään hyvinvoinnin mittarina usein BKT/capita eli BKT asukasta kohden -tietoa. Tämä tieto ei kerro mitään tulonjaosta eikä varallisuudesta, joten se ei suoraan kuvaa myöskään hyvinvoinnin tasoa.

BKT:n käyttöä hyvinvoinnin mittarina rajoittaa myös se, että BKT ei huomioi, onko tuotanto hyödyllistä vai haitallista - öljyonnettomuus tai suurpalo nostavat BKT:ta, vaikka ne eivät välttämättä paranna hyvinvointia. Myöskään toiminnan ympäristöystävällisyys ei kuvaudu BKT:ssa - tuotannon arvo on sama tuotantomenetelmien saastuttavuudesta huolimatta: saastuttavampi tuotantomenetelmä saattaa vaatia laajoja puhdistustoimenpiteitä tulevaisuudessa, ja nämä toimenpiteetkin nostavat BKT:ta, vaikka saastumisen aiheuttamat haitat ovat saattaneen laskea hyvinvointia. Ympäristökysymykset ovat olleet paljon esillä viime aikoina BKT:sta puhuttaessa - olisiko mahdollista liittää laskelmiin joku tieto tai indikaattori, joka kuvaisi saastumisen astetta ja sen seurauksia tulevaisuudessa? Ko. ympäristötieto olisi arvioitava tulevaisuutta silmälläpitäen, jolloin sen tietopohja ja vertailtavuus olisi hyvin epävarma.

Useissa tutkimuksissa on kuitenkin havaittu selvä yhteys BKT:n tason ja kansalaisten hyvinvoinnin välillä - kun BKT nousee, on suuremmat mahdollisuudet järjestää vaikkapa koulutusta tai perusterveydenhuoltoa, ja näin lisätä kansalaisten hyvinvointia. Maailmanlaajuisesti BKT on edelleen helpoimmin saatavilla oleva mittari, mutta sen rajoitukset on muistettava.

YK:n kehitysjärjestö UNDP on kehittänyt hyvinvointi-indeksiä, joka sisältäisi BKT/capita -tiedon lisäksi myös muita mitattavia osia (mm. elinikäodote, koulutus). Tämä HDI (Human Development Index) ei ole vielä saavuttanut maailmanlaajuista hyväksyntää, eikä senkään laskenta ole ongelmatonta - avoimia kysymyksiä ovat mm. koulutuksen laskenta (otetaanko vuosina vai tunteina vai kuinka) sekä eri osa-alueiden painot lopullisissa tuloksissa. Kehitteillä on myös nk. kestävän kehityksen mittareita, joissa huomioidaan ympäristötietoa sekä valintojen pitkäaikaisia vaikutuksia.

Esimerkit

Seuraava oppitunti: Kansantalouden kysyntä