Kansantalouden tilinpidossa kaikki tiedot lasketaan käypähintaisina (CP = current price) ja osa tiedoista myös kiinteähintaisina (FP = fixed price). Käypähintaiset arvotiedot voidaan jakaa hinta- ja volyymikomponentteihin (V=P*Q eli arvo on hinnan ja määrän tulo).
Käypähintainen BKT-luku kuvaa kokonaistuotannon arvoa tällä hetkellä ja sitä käytetään mm. kansainvälisissä vertailuissa (siitä lasketaan BKT/capita -tieto) sekä EU:n budjetin pohjana. Kansantalouden tilinpidon lähdetiedot (mm. tilipäätökset) ilmoitetaan käyvin hinnoin eli tämänhetkisinä todellisina rahasummina, joten käypähintainen BKT kuvaa kokonaistuotannon todellista rahamääräistä arvoa. Käypähintaiseen BKT:hen suhteutetaan monia asioita, mm. ns. EMU-alijäämä ja -velka, julkiset menot ja kehitysapu. Myös toimialojen osuus arvonlisäyksestä lasketaan käypähintaisista tiedoista (tosin ei BKT:sta, vaan perushintaisesta koko maan bruttoarvonlisäyksestä).
Kiinteähintaiset luvut lasketaan suhteessa jonkun tietyn perusvuoden hintatasoon, eli niistä on "puhdistettu" pois inflaation aiheuttama hinnannousu. BKT:n reaalinen kasvu eli BKT:n volyymimuutos lasketaan nimenomaan kiinteähintaisten lukujen kautta.
| 3.1 | 3.2 | 3.3 | 3.4 | 3.5 | 3.6 | 3.7 | 3.8 | 3.9 | 3.10 |
Tilastokeskus
Vaihde (09) 17 341
Yhteystiedot
Tekijänoikeudet ja käyttöehdot
Palaute |