3.7 Hintakäsitteet

Kansantalouden tilinpidon laskennassa käytetään kahta eri hintakäsitettä.

Perushinta on hinta, jonka tuottaja saa ostajalta tuotettua tavara- tai palveluyksikköä kohti. Perushintaan eivät kuulu tuotetusta yksiköstä sen tuotannon tai myynnin seurauksena maksettavat verot (niin kutsutut tuoteverot), mutta perushintaan kuuluvat kaikki yksikön tuotannon tai myynnin seurauksena saatavat tukipalkkiot (niin kutsutut tuotetukipalkkiot). Perushintaan sisältyvät vain ne kuljetuskustannukset, jotka ostaja maksaa tuottajalle ilman erillistä laskua.

Tuoteverot ja tuotetukipalkkiot ovat eriä, jotka maksetaan tuotetun tavaran tai palvelun arvon tai määrän perusteella. Tuoteveroja ovat esimerkiksi arvonlisävero, tupakkavero, polttoainevero ja tuontitullit. Tuotetukipalkkiot ovat pääasiassa EU:n tukia ja kansallisia tukia maataloudelle.

Ostajanhinta on hinta, jonka ostaja tosiasiassa maksaa tuotteista. Ostajanhintaan eivät sisälly tuottajan saamat tukipalkkiot, mutta siihen sisältyvät kaikki muut tuoteverot paitsi vähennyskelpoinen arvonlisävero. Tavallisen kuluttajan maksamaan ostajanhintaan sisältyy myös arvonlisävero, mutta mikäli ostaja on nk. arvonlisäverovelvollinen, eli hänellä on tuotantoa, jonka myynnistä hän tilittää valtiolle arvonlisäveron, hänellä on oikeus vähentää tästä tilitettävästä arvonlisäverosta ne arvonlisäverot, jotka hän on maksanut tuotantoon tarvittavia tuotteita ostaessaan.

Ostajanhintaan sisältyvät myös kaikki kaupan välityspalkkiot, joita ei veloiteta erikseen (niin kutsutut kaupan lisät) sekä kuljetusmaksut, jotka ostaja maksaa tavaran tuottajalle tai välittäjälle saadakseen tuotteen tiettynä aikana tiettyyn paikkaan (niin kutsutut kuljetuksen lisät).

Esimerkit