1.8 Ihmisiä kansantalouden tilinpidon järjestelmän takana

Ajatus kansantaloudessa vallitsevasta kiertokulusta esitettiin aikoinaan Ranskassa. Lääkärin ammattia harjoittanut Francois Quesnay hahmotteli kansantalouden kiertokulkukaavion - Tableau Economique - vuonna 1758. Sata vuotta aikaisemmin lääketieteilijät olivat tehneet havainnon ihmisen verenkiertojärjestelmästä, ja Quesnay sovelsi sitä talousanalyysin käyttöön.

Nykyisen muotonsa kansantalouden tilinpito saavutti 1930-luvulla alkaneen kehitystyön tuloksena. Tätä työtä tehtiin pääasiassa Englannissa ja Yhdysvalloissa.

Euroopassa nykyisen tilinpidon synty liittyy olennaisesti John Maynard Keynesin ja Richard Stonen yhteistyöhön. Lordi Keynes oli parivaljakon taloustieteellisiä ideoita luova osapuoli ja Stone puolestaan oli tilastotieteilijä, joka testasi ja sovelsi Keynesin ideat käytännössä.

Yhdysvalloissa tilinpitoa kehittivät erityisesti Simon Kuznets ja Wassily Leontief, joista jälkimmäistä pidetään panos-tuotos-tutkimuksen perustajana.

Yhdysvaltalaiset ja eurooppalaiset kansantulotutkijat kohtasivat 1940-luvun lopulla. Yhdysvaltain Marshall-apu oli merkittävässä osassa Euroopan jälleenrakentamisessa toisen maailmansodan jälkeen. Avun ohjautumisen ja sen vaikutusten seurannassa käytettiin hyväksi myös kansantalouden tilinpitoa ja sen käsitteistöä, ja tätä työtä tekemään saapui Eurooppaan mm. Richard Ruggles. Hän oli kansantalouden tilinpidon kehittämisen keskeisiä vaikuttajia koko 1900-luvun jälkimmäisen puolikkaan.

Merkittävän panoksen tilinpidon kehittämiseen antoivat myös taloustutkijat Ragnar Frisch ja Petter-Jakob Bjerve Norjasta, Erik Lindahl Ruotsista ja Viggo Kampmann Tanskasta. Suomen ensimmäisen julkaistun kansantulolaskelman laati K.E.F. Ignatius, Tilastollista Päätoimistoa edeltäneen viraston päällikkö. Tilasto julkaistiin vuonna 1885 ja siinä mitattiin veroasiakirjojen pohjalta suomalaisten tulot vuodelta 1880.

1.1

1.2

1.3

1.4

1.5

1.6

1.7

1.8

Kertaustehtävät.

Seuraava oppitunti: Kansantalouden tilinpidon peruselementtejä